Vasili Maikov
Vasili Ivanovitš Maikov (ven. Васи́лий Ива́нович Ма́йков) (1728–1778) oli venäläinen runoilija. Hän kirjoitti oodeja, draamoja ja opettavaisia eläinsatuja sekä kirjoitti ensimmäisenä venäläisenä pilkkaepiikaksi kutsuttuja kertomarunoja valeklassiseen malliin.[1]
Vasili Maikov | |
---|---|
Vasili Maikov |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Vasili Ivanovitš Maikov |
Syntynyt | 1728 |
Kuollut | 1778 (49–50 vuotta) |
Kansalaisuus | Venäjä |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | venäjä |
Tuotannon kieli | venäjä |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hän kuului maalaisaateliin ja tavoitteli sotilasuraa ennen kirjailijaksi ryhtymistään. Maikov tutustui Aleksandr Sumarokoviin ja alkoi vierailla Moskovassa Mihail Heraskovin ja Jelizaveta Neronovan kirjallisuussalongissa.[1]
Ensimmäinen pilkkarunoelma Igrok lombreta (lomberin eli suositun espanjalaisen korttipelin pelaaja) on vuodelta 1763. Tunnetuimpia on aikoinaan paljon luettu sukkela, mutta rivo koominen sankariruno Jelisei eli raivostunut Bacchus, Jelisei ili Razdražennyi Vah (ven. Елисей, или Раздраженный Вакх) vuodelta 1771.[2] Pilkkarunoelman aihe on votkan hinnankorotus ja kirjallisen pilkan kohde Katariina II:n hovirunoilijan Vasili Petrovin käännös Vergiliuksen Aeneis-runoelmasta. Sen venäjänkielinen nimi Enei toistuu päähenkilön, juopon vossikkakuski Jelisein (Elias) nimessä.[1]
Maikov oli niin tunnettu kansanomaisen venäläisyyden kuvaajana eläinsaduissaan ja pilkkarunoissaan, että Denis Diderot halusi tavata kirjailijan Venäjänmatkallaan vuonna 1773-1774.
Eläinsaduissaan ja pilkkarunoissaan Maikov käytti kansankieltä ja puhuttua venäjää. Psalmien käännöksissä hän käytti kirkkoslaavia.[1]
Lähteet
- Turoma, Sanna. Toim. Ekonen, Kirsti & Turoma, Sanna: ”Luku 2. EUROOPPA ESIKUVANA: 1700-LUKU. KLASSISMIN IHANTEET. ALEKSANDR SUMAROKOV JA HÄNEN SEURAAJANSA.”, Venäläisen kirjallisuuden historia. Gaudeamus, 2015, 2. painos. ISBN 9789524953450, EPUB 9789524957144.
- Majkov, Vasilij Ivanovitš, Tietosanakirja osa 5, palsta 1652, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913