Vasili Keynäs

Vasili (Wasili, Waassila) Keynäs, sukunimi vuoteen 1897 Kondratjeff (3. huhtikuuta 1884 Vuokkiniemi, Vienan Karjala – 9. lokakuuta 1964 Helsinki) oli vienankarjalainen kansakoulunopettaja ja heimoaktivisti.[1][2][3][4][5]

Keynäsin vanhemmat olivat maanviljelijä Antti Kondratjeff ja Hoto Lipkin.[5] Hän eli ensimmäiset vuotensa syntymäkylässään ja kävi siellä venäjänkielistä kyläkoulua. Keynäs muutti 9-vuotiaana sukulaistensa luokse Suomeen ja oli kauppa-apulaisena enonsa Lipkinin omistamissa kauppaliikkeissä Vöyrillä ja Munsalassa. Vuonna 1903 hän siirtyi Yhdysvalloissa siirtolaisena asuneen isänsä luokse ja asui sitten kesään 1907 saakka De Kalbissa Illinoisin osavaltiossa. Tässä kaupungissa asui paljon vienankarjalaisia siirtolaisia jotka olivat työssä sikäläisessä lankatehtaassa. Keynäs osallistui täällä raittiusseurojen toimintaan ja kun De Kalbissa asuneet vienankarjalaiset perustivat syksyllä 1906 Vienan Karjalaisten Liiton kannatuusyhdistyksen Keynäs ryhtyi liiton julkaisemaan lehden kirjeenvaihtajaksi lähettäen lehteen kirjoituksiaan. Hän harrasti myös itseopiskelua ja tutustui muun muassa amerikkalaiseen koulujärjestelmään ja opetusmenetelmiin. [1]

Keynäs palasi 1907 Suomeen ja suoritti aluksi Kuortaneella ja Jyväskylässä opettajaseminaariin valmistavia kursseja. Hän opiskeli sitten 1908–1912 Jyväskylän seminaarissa ja valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi. Keynäs oli alkuvuoteen 1918 saakka opettajana Alavuden Rantatöysän koululla. Suomen sisällissodan aikana Keynäs oli valkoisten joukoissa länsirintaman asevaraston hoitajana päämajan yhteydessä. Keynäs oli liittynyt jäseneksi 1917 perustettuun Karjalan Sivistysseuraan, ja kesällä 1918 hän oli järjestämässä seuran kesäjuhlia Uhtualla ja oli myös edustajakokouksen toimihenkilönä. Hän oli sitten suomalaisten hallussa olleessa Repolassa toimineessa opettajaseminaarissa aluksi opettajana ja sitten 1919–1920 seminaarin johtajana. [1]

Kevättalvella 1920 Keynäs oli Vienan maakuntapäivillä edustajana ja toimihenkilönä. Hänet valittiin tällöin vuoteen 1921 saakka toimineen Vienan Karjalan väliaikaisen hallituksen jäseneksi. Tämän hallituksen toiminnan päätyttyä Keynäs oli syksystä 1921 syksyyn 1922 Karjalan keskushallituksen jäsenenä Itä-Karjalan kansannousun aikana. Syksystä 1922 hän oli Karjalan ulkomaisen valtuuskunnan jäsenenä. Hän julkaisi tällöin useita Itä-Karjalan kysymystä käsitelleitä kirjallisia lausuntoja, vetoomuksia ja julkaisuja sekä piti yhteyksiä suomalaisiin poliitikkoihin ja kansainvälisiin oikeusoppineisiin näissä asioissa. Vuonna 1924 Keynäs julkaisi Helsingissä itä-Karjalan kansallispoliittisia kysymyksiä käsitellyttä viikkolehteä Itä-Karjala. [1]

Keynäs oli 1924–1933 Henkivakuutusyhtiö Salaman vakuutustarkastajana ja toimi sen jälkeen kansakoulunopettajana Eläintarhan koulussa Helsingissä aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Hän oli Karjalan Sivistysseuran varapuheenjohtajana 1932–1935 sekä seuran kunniajäsenenä vuodesta 1931 alkaen. Keynäs oli seuran sihteerinä vuodesta 1938 alkaen ja oli seuran julkaiseman Karjalan Heimo-lehden päätoimittajana vuoteen 1954 saakka. [1][2][3]

Vasili Keynäs oli naimisissa 1905–1925 Amalia Lampimäen (k.1925) kanssa ja vuodesta 1926 Repolasta kotoisin olleen Anni Maurasen kanssa.[5] Hänellä oli ensimmäisestä avioliitosta tytär ja poika sekä toisesta avioliitosta tytär ja kaksi poikaa joista nuorin, filosofian kandidaatti Kalevi Keynäs (1934–2018) toimi Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman amanuenssina. Hangossa asunut Kalevi Keynäs oli Suomen luonnonsujeluliiton kunniajäsen ja hän oli mukana muun muassa Itämeren suojeluhankkeissa.[6][7] Toinen poika, diplomi-insinööri Pentti Keynäs (1929–2016) oli Neles Oy:n varatoimitusjohtaja. Hän toimi Karjalan sivistysseuran puheenjohtajana 1991–2001 ja oli Autismisäätiön perustaja. [8][9]