Vasili III

Vasili III Ivanovitš (ven. Василий III Иванович; 25. maaliskuuta 1479 Moskova – 3. joulukuuta 1533 Moskova) oli Moskovan suuriruhtinas ja Venäjän hallitsija vuosina 1505–1533. Hän oli Iivana III:n (Iivana Suuren) ja Sofia Palaiologosin poika. Hänen isänsä Iivana III oli ensimmäinen koko Venäjän hallitsija (1462–1505).

Vasili III
Moskovan suuriruhtinas (Venäjän hallitsija)
Valtakausi 6. marraskuuta 1505 – 3. joulukuuta 1533
Edeltäjä Iivana III Suuri
Seuraaja Iivana IV Julma
Syntynyt 25. maaliskuuta 1479
Moskova, Moskovan Venäjä
Kuollut 3. joulukuuta 1533 (54 vuotta)
Moskova, Moskovan Venäjä
Puoliso Solomonia Saburova
Jelena Glinskaja
Lapset Iivana IV
Juri
Suku Rurik
Isä Iivana III Suuri
Äiti Sofia Palaiologos
Uskonto ortodoksi

Hallitsijana

Vasili III valloitti Smolenskin, Rjazanin ja Pihkovan. Hänen aikanaan Venäjän siteet Länsi-Eurooppaan voimistuivat. Erityisen intensiivisiksi kosketukset kehittyivät paavin ja saksalais-roomalaisen keisarin suuntaan. Venäjälle muutti saksalaisia. Heitä asettui Moskovassa omaan kaupunginosaansa ja heillä oli hyvä maine tykistön kehittäjinä. Vasilin henkivartiostokin koostui saksalaisista. Hän ajatti pois saksalaisten sotilaidensa parrat, ja valkoisen asun vuoksi heitä kutsuttiin enkelijoukoksi. Syynä yhteistyöhön saksalaisten kanssa oli yritys kehittää puolustusta Turkkia vastaan. Vasili oli sivistyksen ystävä, hän opetteli kreikkaa ja seurusteli papiston kanssa. Vasilin ideologiksi tuli joksikin aikaa munkki nimeltään Maksim Grek. Hän oli muuttanut Athos-vuoren luostarista Kreikasta ­Venäjälle vuonna 1518 ja saarnasi ortodoksisen kirkon ja Venäjän valtion lujaa liittoa.[1]

Itävaltalainen diplomaatti, Habsburgien keisarihuoneen lähettiläs Sigismund von Herberstein kävi Venäjällä kaksi kertaa vuosina 1518 ja 1526–1527. Hänen pääteoksensa Rerum Moscoviticarum Commentarii, joka ilmestyi vuonna 1549, oli aikakauden luetuin teos Venäjästä. Matkojen syy oli saksalais-roomalaisen keisarikunnan, siis Itävallan, pyrkimys välittää rauha Venäjän ja Puolan välille sekä solmia liitto Moskovan kanssa Osmanien valtakuntaa vastaan.[1]

Perhe
  • Ensimmäinen puoliso vuodesta 1505 Solomonia Saburova; avioliitto kumottiin vuonna 1525 lapsettomuuden vuoksi.
  • Toinen puoliso (1526–1533) Jelena Glinskaja, yhdeksän lasta:
  1. Iivana IV (s. 1530)
  2. Juri (s. 1532)

Avioero

Vasilin avioeroa on verrattu Englannin kuninkaan Henrik VIII:n tapaukseen. Erona on että Henrik oli katolinen ja päätyi lopulta välirikkoon kirkon kanssa. Venäjän ortodoksikirkko oli kysymyksessä myös ankara, mutta Konstantinopoli oli liberaalimpi ja jo suostunut vastaaviin vaatimuksiin. Venäjällä vaikutusvaltaiset munkit Maksim Grek ja liettualaistaustainen pajari Vassian Patrikejev vastustivat avioliiton mitätöimistä Solomonian kanssa. Loppujen lopuksi suuriruhtinas Vasili vaihtoi Venäjän kirkon johdon suosiollisempaan. Solomonia siirrettiin luostariin, ja Vasili valitsi uudeksi vaimokseen liettualaisen ylimyssuvun 15-vuotiaan tyttären Jelena Glinskajan.[2]

Kuolema

Vasili III kuoli tapaturmaisesti 1533. Hän sai metsästysvamman, jonka jälkiseurauksiin, ilmeisesti tulehdukseen hänen arvellaan menehtyneen. Tällöin hänen lapsensa Iivana ja Juri olivat vielä aivan pikkulapsia. Vasili aavisti kuolemansa ja hän oli testamentissaan määrännyt mahdollisimman luotettavan holhoojaneuvoston, johon kuului pajarineuvoston jäseniä, mutta nyt myös muun muassa Jelenan setä Mihail Glinski. Hänen kanssaan Vasili ei ollut hyvissä väleissä, mutta arveli luultavasti hänen suojelevan lapsia, koskei hänellä ollut vaatimuksia valtaistuimeen.[3]

Lähteet
  1. Tarkiainen, Kari: Moskovalainen. Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478–1721, s. 46-47. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022. ISBN 978-951-858-576-6.
  2. Isabel de Madariaga: Iivana Julma, s. 46–54. Ajatus Kirjat, 2009. ISBN 978-95120-8111-0.
  3. Isabel de Madariaga: Iivana Julma, s. 64. Ajatus Kirjat, 2009. ISBN 978-95120-8111-0.
    Moskovan vaakuna. Edeltäjä:
    Iivana III    		 Moskovan suuriruhtinas
    1505–1533    		 Seuraaja:
    Iivana Julma
    Venäjän vaakuna. Edeltäjä:
    Iivana III    		 Venäjän hallitsija
    1505–1533    		 Seuraaja:
    Iivana Julma
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.