Vasil Barnovi

Vasil Barnovi (georg. ვასილ ბარნოვი, 22. toukokuuta 1856 – 4. marraskuuta 1934), alkuperäinen sukunimi Barnaveli (georg. ბარნაველი) oli georgialainen kirjailija, joka tunnettiin historiallisista romaaneistaan.

Vasil Barnovi

Hän syntyi papin perheeseen Kodan kylässä nykyisen Kvemo Kartlin alueella Georgiassa, joka tuohon aikaan kuului Venäjän keisarikuntaan, ja vietti lapsuutensa Khevsuretissa[1]. Hän sai koulutuksensa Tbilisin seminaarissa ja Moskovan teologisessa akatemiassa.[1] Barnovi palasi Georgiaan vuonna 1882, ja opetti Georgian kieltä ja kirjallisuutta Senakissa, Telavissa ja Tbilisissä. Samaan aikaan hän alkoi harrastaa journalismia, opiskeli georgialaista kansanperinnettä ja kirjoitti omaelämäkerrallisia tarinoita. Hänet tunnetaan kuitenkin parhaiten osallisuudestaan modernin georgiankielisen historiallisen proosan kehitykseen[1]. Hänen teoksensa – Mamkrali šaravandedi (georg. მიმქრალი შარავანდედი, "vaipunut kruunu") vuodelta 1913, Trpoba tsamebuli (georg. ტრფობა წამებული, T'rpoba ts'amebuli, "marttyyriksi joutunut rakkaus") vuodelta 1918, Isnis tsiskari (georg. ისნის ცისკარი, Isnis tsisk'ari, "Isanin aamunkoitto") vuodelta 1901 ja muut – ovat todellisuudessa psykologisia romaaneja asetettuna historialliselle näyttämölle. Ne yhdistelevät historiallisia teemoja kansanperinteeseen ja fiktioon, ja niissä on myös poliittinen elementti Venäjän vallan vastustamisen muodossa.

Barnovi joutui lopettamaan kirjoittamisen vuonna 1929 parkinsonin taudin ja sensuurin vuoksi[1]. Hän kuoli Tbilisissä ja haudattiin Mtatsmindan Pantheoniin.