Varttaminen

Varttaminen (myös varrentaminen, ymppäys) on puutarhanhoidossa käytetty puu- ja pensaslaatujen lisäämistapa. Kevättalvella lepotilassa oleva edelliskesän versonpätkä siirretään toiseen samaa lajia olevaan kasviin, joka on myös lepotilassa. Varttamisen onnistuessa versonpätkä alkaa siis kasvaa. Varttaminen tehdään yleensä perusrunkoon, joka muodostaa juuriosan.

Vartettu omenapuu

Perusrungon pitäisi olla Suomen oloissa talvenkestävä ja muutenkin hyväkuntoinen. Sen on oltava samaa lajia, kuin siihen siirrettävä verso, esimerkiksi omena vartetaan omenan perusrunkoon ja kirsikka kirsikan. Myös eri lajeja voidaan varttaa keskenään, jos ne ovat läheistä sukua. Täysin eri lajien keskinäistä varttamista kutsutaan ristiin varttamiseksi. Esimerkiksi hedelmäpuiden versojen varttamisessa pihlajan perusrunkoon on onnistuttu.[1] Varttamista voidaan käyttää myös silloin, jos halutaan vanhaan omenapuuhun kasvamaan eri omenalajiketta. Tällöin käytetään kuorivarrennusta, jossa verson pää laitetaan rungon kuoren alle ja sidotaan tiukasti kiinni. Muita varttamismenetelmiä ovat liitos- ja kylkivarrennus.

Varttaminen on Suomessa käytetympi puiden jalontamisen eli parantamisen menetelmä. Toinen tapa on silmuttaminen, jossa pelkkä silmu siirretään kasvista toiseen. Suomen lyhyestä kasvukaudesta johtuen tämän menetelmän onnistumisprosentti ei ole kovin suuri, joten menetelmää ei yleensä käytetä Suomessa.

Varttamisella voidaan luoda puutarhoihin ja viheralueille tavallisesta poikkeavia kasviyksilöitä, kuten esimerkiksi sateenvarjon muotoisia pihlajia; tavallinen kotipihlaja katkaistaan halutulta korkeudelta ja riippuvakasvuinen lajike tai riippuvakasvuisen lajikkeen versoja vartetaan katkaisukohtaan.

Myös jaloruusut ovat vartettuja. Niitä istuttaessa on huomioitava, että jalonnuskohta (varttamiskohta) tulee reilusti maan alle, jottei herkkä liitoskohta paleltuisi.

Myös kaktuksia voi varttaa. Eri lajien ristiin varttamisella voidaan saada hitaasti kasvava kaktus kasvamaan nopeammin varttamalla se nopeasti kasvavaan kaktukseen. Esimerkiksi Lophophora-suvun kaktuksen verso voidaan saada kukkimaan hyvinkin nopeasti, jos varttamisen perusrunkona käytetään nopeasti kasvavaa Pereskiopsis-suvun kaktusta.

Lähteet

Pentti Alanko, Taina Koivunen, Elina Regårdh & Meeri Saario: Suomalainen piha ja puutarha. Gummerus 2006.

Viitteet
  1. Tapani Haapala: Yhdistämällä saadaan kestäviä kasveja HS.fi. 27.4.2007. Sanoma Osakeyhtiö. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 21.4.2008.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.