Vartiuksen rata

Vartiuksen rata tarkoittaa Suomen rataverkon osuutta Paltamon kunnassa sijaitsevalta Kontiomäen asemalta Suomen ja Venäjän rajalle Vartiuksen raja-asemalle. Rataosa avattiin liikenteelle vuonna 1976. Joskus rataosaa kutsutaan myös Kostamusradaksi, sillä sen kautta kulkee Kostamuksesta saapuva tavaraliikenne. Rataosalla on vain tavaraliikennettä.

Vartiuksen rata
Malmipellettejä Kostamuksesta Raaheen Rautaruukille kuljettava tavarajuna Arolan ja Kontiomäen asemien välillä.
Malmipellettejä Kostamuksesta Raaheen Rautaruukille kuljettava tavarajuna Arolan ja Kontiomäen asemien välillä.
Perustiedot
Reitti Kontiomäki–Vartius
Rakennettu 1974–1980
Avattu 1. marraskuuta 1976
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tavarajunia / vrk 6
Tekniset tiedot
Pituus 100 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 2× 25 kV / 50 Hz
Sallittu nopeus
  tavaraliikenteessä 80 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus Kontiomäki–Vartius
Ohjauskeskus Oulu
Suojastus ei
Kulunvalvonta JKV

Rataosalle tyypillisiä ovat vaativat nousut sekä korkeat ratapenkereet: muun muassa Vartiuksen länsipuolella ratapenkereen harja on lähes puiden latvojen tasalla. Rataosalla on myös raskaille junille erittäin vaativa pitkä Härmänmäen nousu, jossa jopa 5 400 tonnin malmipellettijunat etenevät vain hieman kävelyvauhtia nopeammin. Nousu on ollut rautatieharrastajien suosima valokuvauskohde.lähde?

Rautatieliikenteen ohjaus Vartiuksen radalla hoidetaan kaukokäytöllä Oulusta. Kansainvälisen yhdysliikenteen vaatiman työn vuoksi Vartiuksen asemalle kuitenkin jää miehitys.

Vartiuksen radan rakentaminen oli yksi 1970-luvun huomattavimmista ratahankkeista. Suomi ja Neuvostoliitto sopivat radan rakentamisesta Kostamuksen kaivokselle. Päätös radan rakentamisesta Kontiomäeltä Vartiukseen tehtiin 1973. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1974 ja se edistyi nopeasti. Rata voitiin avata liikenteelle 1. marraskuuta 1976, vaikka rakennustyöt saatiin lopullisesti valmiiksi vasta vuonna 1980.[1]

Vartiuksen rata sähköistettiin vuonna 2006 samaan aikaan Oulun–Kontiomäen ja Kontiomäen–Iisalmen ratojen kanssa.[2] Jännite ajolankoihin kytkettiin 1. lokakuuta 2006 ja sähköveturivetoinen koeliikenne alkoi 1. marraskuuta 2006. Rataosan sähköistys otettiin kaupallisen liikenteen käyttöön 1. joulukuuta 2006.lähde?

Vuonna 2006 radan liikennemäärä oli 3 850 tuhatta tonnia, joka oli kokonaisuudessaan länteen suuntautuvaa liikennettä.[3] Rata hiljeni merkittävästi helmikuun lopussa 2007, kun Raahen Rautaruukki lopetti rautamalmipellettien ostamisen Venäjältä. Liikenne alkoi uudelleen toukokuussa 2008, kun Vartiuksen kautta Kokkolan Ykspihlajaan kulkevat malmin kauttakulkukuljetukset jatkuivat.lähde?

Kontiomäen ohitusraide otettiin käyttöön 23. toukokuuta 1995.lähde? Sen kautta Vartiuksesta tuleva liikenne voidaan ohjata suuntaa vaihtamatta Oulun suuntaan. Ennen ohitusraiteen rakentamista veturit oli ajettava junarungon päästä toiseen Kontiomäen ratapihalla.

Lähteet

  1. Valtionrautatiet 1962–1987, s. 75, 77, 79. Helsinki: Rautatiehallitus, 1987.
  2. Hakkarainen, Petri: Sähkö nopeuttaa Kainuun junia kaleva.fi. 1.12.2006. Viitattu 16.10.2019.
  3. Iikkanen, Pekka et al.: Pohjois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen (PDF) (Karttakuva sivulla 19) Ratahallintokeskuksen julkaisuja A5/2007. 2007. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 3.7.2008.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.