Varsinaiskarjala

Varsinaiskarjala
	; Karjalan kielen murrealueet (englanniksi) ; 1) varsinaiskarjala 1a) vienankarjala, eli pohjoiskarjala ; 1b) eteläkarjala ; 2) aunuksenkarjala, eli livvi
Oma nimi	karjala
Tiedot
Alue	Karjala; Tver; Tihvinä; Valdai (sammunut); Suomi
Virallinen kieli	ei virallista asemaa
Puhujia	35 000lähde?
Sija	ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto	latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	uralilaiset kielet
Kieliryhmä	suomalais-ugrilaiset kielet; suomalais-permiläiset kielet; suomalais-volgalaiset kielet; suomalais-saamelaiset kielet; itämerensuomalaiset kielet
ISO 639-3	krl
	Ohje
	Infobox OK

Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.

Murteet

Varsinaiskarjala jakautuu kahteen päämurteeseen, jotka ovat vienankarjala eli pohjoiskarjala ja eteläkarjala. Nimityksiä pohjoiskarjala ja eteläkarjala pyritään usein välttämään, koska ne aiheuttavat turhaa sekaannusta Suomen maakuntien, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan kanssa. Kaksi päämurretta jakautuvat alamurteiksi seuraavasti:

vienankarjala (viena, pohjoiskarjala)

Kieretin murre
Oulangan murre
Kiestingin murre
Vitsataipaleen murre
Pistojärven murre
Uhtuan murre
Vuokkiniemen murre
Hietajärven murre
Kuivajärven murre
Kontokin murre
Jyskyjärven murre
Paanajärven murre
Usmanan murre

eteläkarjala

Itä-Karjalan keskiosan ja Raja-Karjalan murteet
- Tunkuan murre
- Suikujärven murre
- Repolan murre
- Rukajärven murre
- Paatenen murre
- Mäntyselän murre
- Porajärven murre
- Ilomantsin murre
- Korpiselän murre
- Suojärven murre
- Suistamon murre
- Impilahden murre
tytärkarjalaiset murteet
- Tihvinän murre, tihvinänkarjala
- Valdain murre, valdainkarjala
- Tverin murre, tverinkarjala
  - Doržan murre
  - Maksuatihan murre
  - Ruameškan murre
  - Tolmatšin murre
  - Vesjegonskin murre

Tverin-, tihvinän- ja valdainkarjalasta käytetään yhteisnimityksiä tytärkarjala, saarekekarjala tai saarekemurteet erotuksena Karjalan tasavallan ja Suomen alueella puhuttavista eteläkarjalan murteista.

Vienankarjala

Vienankarjalan puhuma-alue on kattanut laajimmillaan koko Karjalan tasavallan pohjoisosan sekä Suomesta Suomussalmen Hietajärven ja Kuivajärven kylät sekä Kuhmon Rimmin kylän. Suomessa vienankarjalaisten kieli on vaihtunut paikallisiksi suomen murteiksi ja samoin Karjalassa se on paikoin väistynyt venäjän tieltä. Nykyisin vienankarjalaa puhutaan pääasiassa Kalevalan kansallisen piirin, Louhen piirin sekä Kostamuksen kaupunkipiirin alueilla. Vienankarjala ei poikkea merkittävästi suomen kielen itäisistä murteista. Suomalainen ymmärtääkin sitä vaivatta ja pysyy täysin kommunikoimaan vienalaisen kanssa.

Eteläkarjala

Eteläkarjalaa on puhuttu Karjalassa laajimmillaan nykyisen Karjalan tasavallan keskiosissa, eli Pohjois-Aunuksessa sekä Laatokan pohjois- ja länsipuolella. Laatokan länsipuolinen väestö siirtyi suurelta osin Venäjän sisäosiin Tverin, Valdain ja Tihvinän alueille 1600-luvulla. Muuton syynä oli Ruotsin harjoittama taloudellinen, uskonnollinen ja hallinnollinen painostus. Vuoteen 1650 mennessä muutti pois 25 000 henkeä. Raja-Karjalan eli Laatokan pohjoispuolisen luovutetun Karjalan eteläkarjalainen väestö on hajaantunut evakkoina toisen maailmansodan jälkeen ympäri Suomea. Evakoista oli eteläkarjalan puhujia noin 15 000 henkeä, mutta kieli ei ole enää juuri siirtynyt jälkipolville hajaantumisen jälkeen.

Eteläkarjalaa puhutaan nykyisin lähinnä Mujejärven ja Suojärven piireissä Karjalan tasavallassa sekä tverinkarjalaisten asuma-alueella Tverin ja Tihvinän seuduilla Sisä-Venäjällä. Karjalaisalueita nimitetään Tverin Karjalaksi. Valdain alueelta eteläkarjalan murre on kadonnut. Ennen toista maailmansotaa sitä puhuttiin myös Suomen puolella Raja-Karjalassa Ilomantsissa, Suojärvellä, Suistamolla, Korpiselillä ja Impilahdessa.

Eteläkarjalan murteista on kaikkein merkittävin tverinkarjala, jonka puhujia lasketaan olevan 23 000.^lähde? Tverinkarjalaisia on kuitenkin huomattavasti enemmän: Lihoslavlskin, Spirovskin, Rameškovskin ja Etelä-Maksatihan hallintopiirin yhteisellä alueella heitä asui ennen toista maailmansotaa peräti 100 000,^lähde? sekä Vesjegonskin, Sandovskin, Krasnoholmskin hallintopiirien alueella noin 30 000.^lähde? Tihvinänkarjalan puhujia on noin 2 000.^lähde?

Eteläkarjalaa ei pidä sekoittaa Suomen Etelä-Karjalan maakuntaan eikä siellä puhuttaviin suomen kaakkoismurteisiin.

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.