Varsinainen Ruotsi

Varsinainen Ruotsi (ruots. Egentliga Sverige) on käsite, jota käytetään erottamaan Ruotsin osaksi täysin integroituneet alueet Ruotsin muista omistuksista ja valtioista, jotka olivat maan kanssa unionissa.^lähde?

Ruotsi suurimmillaan vuonna 1658 solmitun Roskilden rauhan jälkeen. Oranssi alue on varsinaista Ruotsia, jolla oli edustus Ruotsin säätyvaltiopäivillä. Muut alueet ovat vuoden 1561 jälkeen valloitettuja provinsseja. Oliivinvihreät ja vaaleansiniset alueet tulivat ajan myötä osaksi varsinaista Ruotsia.

Varhaiselta keskiajalta vuonna 1809 solmittuun Haminan rauhaan asti myös Suomi oli täysin valtakuntaan integroitunut osa, jota kutsuttiin aluksi nimellä Itämaa (ruots. Österland) mutta jo varsin varhain nimellä Suomi (ruots. Finland) samalla kun kuitenkin Pohjanmaa saatettiin pitkään lukea pikemminkin Norlantiin kuin Suomeen. Vuoden 1809 jälkeen käsite Ruotsi tuli tarkoittamaan maata sen nykyisten rajojen sisällä.

Skåneland eli Skånen, Blekingen ja Hallandin maakunnat olivat aikaisemmin osa Tanskaa, mutta ne liitettiin Ruotsiin Roskilden rauhassa vuonna 1658. Kuitenkin vasta vuonna 1719 alueet oli täysin integroitu ja niistä tuli osa varsinaista Ruotsia.

Erotukseksi Varsinais-Suomesta Varsinainen Ruotsi on maantieteellinen alue, jonka merkitys on muuttunut ajan myötä. Varsinais-Suomi sen sijaan on lounaissuomalainen maakunta, joka on antanut nimensä koko Suomen valtiolle.

Käsitteen varsinainen Ruotsi kehitti E. G. Geijer teoksessaan Svenska folkets historia.[1]