Varputädyke

Varputädyke (Veronica fruticans) on monivuotinen vuoristoissa ja tuntureilla tavattava kasvi. Suomessa laji on rauhoitettu ja sitä tavataan harvinaisena vain Käsivarren Lapissa.[1]

Varputädyke
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Ratamokasvit Plantaginaceae
Suku: Tädykkeet Veronica
Laji: fruticans
Kaksiosainen nimi

Veronica fruticans
Jacq.
Katso myös

  Varputädyke Wikispeciesissä
  Varputädyke Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Varputädykkeen kohenevat varret kasvavat 5–10 senttimetriä pitkiksi. Varren tyvi on puutunut. Lehdet ovat lähes ruodittomia. Lehden lapa on kapean vastapuikea, sahalaitainen ja kalju tai lähes kalju. Kukinnon terttu on lyhyt. Tummansinisiä, 1–1,5 cm leveitä kukkia on yleensä 4–7, joskus jopa kymmenen kappaletta. Kukkaperä on tukilehteä pidempi. Varputädyke kukkii heinä-elokuussa.[2]

Levinneisyys

Varputädyke kasvaa vuoristo- ja tunturialuilla Euroopassa ja Grönlannissa. Euroopassa laji kasvaa muun muassa Pyreneillä, Alpeilla, Balkanin niemimaalla, Karpaateilla, Skotlannissa, Skandeilla, Färsaarilla ja Islannissa. Suomen lähialueilla sitä tavataan yleisenä Norjassa sekä harvinaisena Ruotsissa ja Venäjällä Kuolan niemimaalla.[3] Suomessa varputädykettä tavataan ainoastaan Enontekiön pohjoisosassa Kilpisjärven suurtuntureilla.[4]

Elinympäristö

Varputädyke kasvaa tuntureiden kuivilla, aurinkoisilla somerikoilla ja kallioilla. Laji on kalkinsuosija.[2]

Käyttö

Varputädykettä käytetään puutarhakasvina kivikkopuutarhoissa.

Lähteet
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.