Varpuslinnut

Varpuslinnut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut; Passeriformes ; Linnaeus 1758
Heimot
	Useita heimoja Afrikanlepinkäiset (Malaconotidae); Afrikansiepot (Platysteiridae); Afrikantöpökerttuset (Macrosphenidae); Asitit (Philepittidae); Australiankiipijät (Climacteridae); Bulbulit (Pycnonotidae); Drongot (Dicruridae); Harlekiinit (Eurylaimidae); Helmikkäät (Pardalotidae); Hertut (Cisticolidae); Hippiäiset (Regulidae); Hispaniolantangarat (Phaenicophilidae); Hopeatilhet (Hypocoliidae); Huntuparatiisilinnut (Cnemophilidae); Irenat (Irenidae); Jorat (Aegithinidae); Kaivajat (Scleruridae); Kaljukkaat (Eupetidae); Kapinmesikot (Promeropidae); Kardinaalit (Cardinalidae); Keikarinapsijat (Tachurididae); Kerttulit (Parulidae); Kerttuset (Acrocephalidae); Kerttutimalit (Pellorneidae); Kertut (Sylviidae); Kiharapyrstöt (Mohoidae); Kipuajat (Dendrocolaptidae); Kiurut (Alaudidae); Kookakot (Callaeidae); Korpraalikertut (Hyliotidae); Koskikarat (Cinclidae); Kotingat (Cotingidae); Kottaraiset (Sturnidae); Kuhankeittäjät (Oriolidae); Kukastajat (Dicaeidae); Kutojat (Ploceidae); Käpinkäiset (Campephagidae); Latuskamonarkit (Machaerirhynchidae); Laulupenkojat (Psophodidae); Lavastajat (Ptilonorhynchidae); Leijut (Artamidae); Lepinkäiset (Laniidae); Lesket (Viduidae); Leveänokkaharlekiinit (Calyptomenidae); Loisnokkelit (Buphagidae); Loistopeipot (Estrildidae); Luurat (Grallariidae); Lyyrypyrstöt (Menuridae); Madagaskarinkertut (Bernieridae); Malurit (Maluridae); Marjastajat (Melanocharitidae); Matkijat (Mimidae); Medestäjät (Nectariniidae); Mesikot (Meliphagidae); Mohuat (Mohouidae); Monarkit (Monarchidae); Mustapääpeukaloiset (Donacobiidae); Mutavarikset (Corcoracidae); Muurat (Formicariidae); Nakkelit (Sittidae); Napsijat (Pipromorphidae); Nikatorit (Nicatoridae); Oranokat (Oxyruncidae); Orneerot (Furnariidae); Paksunokkaviheltäjät (Eulacestomidae); Palmulaiset (Dulidae); Paratiisilinnut (Paradisaeidae); Parvipenkojat (Pomatostomidae); Peipot (Fringillidae); Penkojat (Orthonychidae); Pensassiepot (Petroicidae); Peukaloiset (Troglodytidae); Peukaloiskerttulit (Zeledoniidae); Peukkulit (Pnoepygidae); Pikkunapparit (Platyrinchidae); Pitat (Pittidae); Pittalit (Melampittidae); Pulmuset (Calcariidae); Pussitiaiset (Remizidae); Puukiipijät (Certhiidae); Puumuurat (Thamnophilidae); Pyrstöpunavarpuset (Urocynchramidae); Pyrstötiaiset (Aegithalidae); Pyrstötimalit (Leiotrichidae); Pääskyt (Hirundinidae); Rastaat (Turdidae); Rautiaiset (Prunellidae); Rillit (Zosteropidae); Rillitanssijat (Pipritidae); Rotkotangarat (Calyptophilidae); Ruusutangarat (Rhodinocichlidae); Sapajoat (Sapayoaidae); Sepeltapakulot (Melanopareiidae); Siepot (Muscicapidae); Sieppomonarkit (Stenostiridae); Silkkikerttuset (Scotocercidae); Silkkitilhet (Ptiliogonatidae); Sinilakit (Ifritidae); Sirkkalinnut (Locustellidae); Sirkkulit (Passerellidae); Sirkut (Emberizidae); Sukasmalurit (Dasyornithidae); Suomuviheltäjät (Rhagologidae); Sääskikertut (Polioptilidae); Tangarat (Thraupidae); Tanssijat (Pipridae); Tapakulot (Rhinocryptidae); Tiaiset (Paridae); Tiaismalurit (Acanthizidae); Tiaismarjastajat (Paramythiidae); Tiheikkölaulajat (Atrichornithidae); Tilhet (Bombycillidae); Timalit (Timaliidae); Tityrat (Tityridae); Tulikaulukset (Pityriaseidae); Tulinakkelit (Neosittidae); Tupsuviheltäjät (Oreoicidae); Turpiaalit (Icteridae); Tyrannit (Tyrannidae); Töpökät (Conopophagidae); Töyhtöviheltäjät (Falcunculidae); Uudenseelanninmesikot (Notiomystidae); Uunilinnut (Phylloscopidae); Valetangarat (Mitrospingidae); Vangat (Vangidae); Varikset (Corvidae); Varpuset (Passeridae); Viheltäjät (Pachycephalidae); Viiksitimalit (Panuridae); Viiriäispenkojat (Cinclosomatidae); Vilistäjät (Acanthisittidae); Vilkkuperät (Onychorhynchidae); Vireot (Vireonidae); Viuhkot (Rhipiduridae); Vuorikerttulit (Peucedramidae); Västäräkit (Motacillidae);
Katso myös
	Varpuslinnut Wikispeciesissä; Varpuslinnut Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5 100–5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 990[2] eri lajia. Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.[3] Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja[4].

Ulkonäkö ja koko

Varpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[5] Maailman pienin varpuslintu on töpökääpiötypäkkö (6,9 cm) ja suurin varpuslintu on korppi (70 cm). Suomen pienin varpuslintu on hippiäinen ja suurin korppi.

Katso myös

Lähteet

Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 4.4.2018.
Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)
Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7.
Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)

[birdlife-2] Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 4.4.2018.

[3] Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)

[4] Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7.

[laine-5] Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.