Varpajaiset

Varpajaisten taustalla on lapsen syntymän juhlinta maalaisyhteiskunnassa, jolloin varpajaisia saatettiin järjestää myös uuden varsan tai vasikan syntymän kunniaksi. Vastasyntyneen aiheuttaman työnlisän helpottamiseksi varpajaisiin oli tapana tuoda tuomisina jotain ruokia, esimerkiksi rieskaa, leipää, piirakkaa, kalaa. Joskus saatettiin tuoda myös esimerkiksi kangaspala. Karjalassa näitä juhlia ja niihin tuotuja erilaisia tuomisia oli tapana kutsua rotinoiksi. Suuressa osassa muuta Suomea, esimerkiksi Hämeessä ja Pohjanmaalla, niitä sanottiin varpahaisiksi eli varpajaisiksi. Itä-Suomessa on taas saatettu mennä saunajaisiin tai saunaleiville, jossa on juotu lapsisaunoja. Muissa kielissä lasta katsomaan tulleille tarjottavan ruoan nimitys on ollut ruotsin murteissa barnfot ja saksassa Kindsfuss. Varpajaiset-nimen alkuperä juontuu professori Ilmar Talveen mukaan väärästä tulkinnasta saksankielisestä ruokaa tarkoittavasta sanasta, joka tanskan kielen kautta olisi sitten leikkimielisesti ensin yhdistetty jalkaan, ja siitä varpaaseen barnetå. Tämä ilmaus löytyy myös suomenruotsin ja viron murteissa. Hän päätteleekin, että suomalainen varpajaistapa liittyy laajempaan traditioon, josta myös varpajais-nimityskin selittyy.[2] Etnografi Eljas Raussi kertoo varpajaisten olleen alkujaan naisten perinne. Alkoholin käyttöön juhlissa on ainakin osittain liittynyt alkujaan terveydellinen vaikutus. Viinaa käytettiin synnytyksen yhteydessä lieventämään ja vahvistamaan äidin synnytystä ja sen onnistumista. Kun synnytys oli saatu loppuun, synnytyksessä avustaneet ”asianaiset” ryyppäsivät varpajaisia sekä nauttivat voita, lihaa sekä leipää.[3]

Karjalaisen tavan mukaan suku, ystävät ja naapurit veivät synnytyksen jälkeen äidille ravitsevaa ruokaa. Se saattoi olla juustoa, munia, maitoa tai karjalanpiirakoita. Rotinakori oli ennen ruokakori, johon koottiin voita, juustoa, lihaa ja leivonnaisia synnyttäjän vahvistukseksi. Rotina-sana tulee venäjän kielen sanasta rodiny, joka tarkoittaa synnytystä tai lapsivuodetta. Rotinat saatettiin pakata myös isolle leivinlaudalle pyyhkeeseen ja voipaperiin käärittynä, jossa oli esimerkiksi iso pullarinkeli, kakkuja, piirakoita ja pipareita. Syömiset käärittiin jollain alueella käspaikkaan, joka oli tyttölapselle ensimmäinen alku kapioiden kokoamiseen.^lähde?

Nyttemmin sanojen varpajaiset ja rotinat merkitykset ovat muuttuneet ainakin joissain kaupunkikulttuureissa. Entisaikaan saatettiin näissä kesteissä myös talossa juhlan aikana vieraille tarjota kahvia tai ryyppy.[1] Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten varpajaiset tarkoittivat kosteita juhlia isän miespuolisille ystäville sikarien kera[4], äidin ja lapsen ollessa vielä synnytyssairaalassa. Nykyään isien osallistuessa synnytykseen varpajaiset ovat edelleenkin usein alkoholipitoisia[3]. Rotinat taas usein tarkoittavat vierailua vastasyntyneen kodissa ruoka- tai muiden lahjojen kera. Nykyisin rotina-perinne on säilynyt siten, että vauvaa katsomaan tultaessa kotiin tuodaan leivonnaisia, jopa vaatteita lapselle. Alueellisia eroja on, eivätkä kaikki ole edes kuulleet rotinoista. Nykyaikaiseen rotinakoriin voi leipoa perinteisten pullien, kakkujen ja pikkuleipien oheen esimerkiksi suolaisen piirakan tai tehdä kulhollisen salaattia. Ajatuksena on, että synnyttänyt äiti saisi levätä ja keskittyä vauvaan eikä hänen tarvitsisi kestitä vieraita ja huolehtia, että heille on tarjottavaa.^lähde?