Varkauden Tarmo

Lentopallon käynnistyminen Tarmossa tapahtui värikkäiden vaiheiden kautta. Varkauden NMKY:n pelaajat ottivat yhteyttä Tarmon johtokuntaan aikomuksenaan turvata Varkauslais lentopalloilun tulevaisuus. Namika oli kärsinyt talousvaikeuksista, ja seura oli lopettamisuhan alla. Tarmon johtokunta ryhtyi välittömästi selvittämään mahdollisuuksia lähteä hoitamaan NMKY:n lentopallotoimintaa. Ensimmäisten neuvottelujen jälkeen asiasta informoitiin myös NMKY:n johtokuntaan. Seurat pääsivät sopimukseen, jonka mukaan Tarmo ottaa NMKY:n lentopallotoiminnan hoidettavakseen. Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan sillä osa namikalaisista ei hyväksynyt yhdistämistä ja he lähtivät asettamaan esteitä uudelle lentopallotoiminnalle. Lisäksi paikkakunnalla levisi huhu, jonka mukaan Tarmo olisi varastanut lentopallon itsellensä.

Pieksämäen NMKY:n historiallisen menestyksen pohjalta ei Tarmo voinut kuvitellakaan muuta kuin lajissa menestymistä. Erityisesti edustusjoukkueelle asetettiin tiukat tavoitteet. Keväällä 1984 asetettu tavoite 1-sarjaan nousemisesta toteutui, mutta vaikeuksia oli etenkin talouden kanssa. Menestystä edustusjoukkueelle alkoi tulla, sillä TUL:n mestaruuden joukkue voitti vuonna 1985. Seuraavana vuonna joukkue nousi mestaruussarjaan Jouko Juvosen opein. Samana vuonna tarmolaiset Olli Nenonen ja Harri Vänni nousivat myös maajoukkueeseen.

Heti ensimmäisellä kaudellaan mestaruussarjassa Tarmo otti hopeamitalit. Maajoukkueeseen nousivat Harri Vänni, joka valittiin koko TUL:n parhaaksi pelaajaksi, Reijo Sorvoja, Petteri Häyrinen, Risto Kovanen sekä Lasse Vuori. Tarmo palkittiin myös TUL:n kultaisella kiekolla, jolla muistetaan vuosittain menestyneitä TUL:n palloiluseuraa. Keväällä 1988 tuli toinen SM-hopea ja samana vuonna jo viides TUL:n mestaruus.

Kausi 1988–1989 oli monessa suhteessa Tarmon lentopalloilun menestysvuosi. Valmentajaksi oli Jouko Juvosen tilalle tullut Reino Kosonen. Lisäksi seuran ulkomaalaisvahvistukseksi tuli itärajan takaa Sergei Ivanov. Keväällä 1989 Tarmon pelaajat voittivat Tarmon joukkuelajien ensimmäisen Suomen-mestaruuden. Voitto tuli kaiken lisäksi mahdollisimman upeasti, sillä finaalivastustaja Rantaperkiön Isku kaatui suoraan kolmessa ottelussa. Muuta menestystä edustivat: Kansainvälisen OP-turnauksen toinen sija heti Alma-Atan jälkeen, Riian turnauksen kolmas sija sekä TUL:n liittojuhlamestaruus.

Euroopan cup-voittajien cupissa Tarmo eteni aivan lopputurnauksen kynnykselle, mutta lopulta Bolognan ammattilaiset pudottivat Tarmon jatkosta eräluvuin 4-5. Lopputurnaus tosin pelattiin Varkaudessa, joten varkautelaiset saivat nähdä todella huipputason lentopalloa. Syyskaudella Tarmo voitti mestarijoukkueiden Eurooppa-cupissa sekä Puolan että Romanian mestarit. Tarmon 1-joukkueen menestys jatkui vielä kausilla 1989–1990 ja 1990–1991.

Molempina vuosina saavutuksena oivat hopeamitalit. Saman väriset mitalit tulivat vuosina 1990 ja 1991 myös TUL:n mestaruuskilpailusta. Kansainvälisen työläisurheiluliiton, CSIT:n turnauksessa TUL:n joukkuetta edustivat Tarmon pelaajat ja tuliaisina olivat hopeamitalit. Euroopan cup-voittajien cupissa selvittiin molempina vuosina toiselle kierrokselle ja Euroopan mestarijoukkueiden cupissa selvittiin kahdeksan parhaan joukkoon. Kyseisenä vuosina tarmolaisista maajoukkueessa pelasivat Petteri Häyrinen, Risto Kovanen, Sami Juvonen ja Esa Kokko. Kaudella 1989–1990 Suomen parhaaksi lentopalloilijaksi valittiin Petteri Häyrinen.

Vuoden 1991 joulukuussa elettiin Tarmon lentopalloilussa synkeitä hetkiä. Toimintakertomuksen teksti kuvaa tilannetta: "Uuteen kauteen lähdettiin voimakkaasti uusiutuneen joukkueen myötä hyvin nousujohteisin toivein. Kaikki romahti kuitenkin joulukuussa, kun Suomen Lentopalloliitto ensin määräsi Tarmon maksamaan Lauritsalan Kisalle karanteenimaksut omista kilpailusäännöistään poiketen korkeimman taulukon mukaisesti ja sen jälkeen vielä tuomitsi Tarmon hävinneeksi kaikki ensimmäisen kierroksen 7 ottelunsa osan Esa Kokon karanteenista etsiydyttyä väärälle tilille ja myöhässä. SLeL:n tulkinnalle toki säännöistä löytyy peruste, mutta lähes poikkeuksetta sen päätös on lentopallopiireissä tuomittu täysin kohtuuttomana ja epäurheilijamaisena.

Tarmon lentopalloilun synkeät hetket johtuvat suurelta osin siitä paineesta, jossa seuran lentopallosta vastaavat joutuivat vuosikausia työskentelemään. Suurelta osin kautta selvittyvät tehdyt virheet. Lentopalloliiton päätökset merkitsevät Tarmon putoamista karsintasarjaan ja koko 1-joukkueen lentopallosta luopuminen oli erittäin lähellä.

Tilanteen vaikeutuminen sarjapaikan säilymisestä huolimatta johti Tarmossa uudenlaisten yhteistyömuotojen kehittelyyn. Niinpä kaudelle 1992–1993 Tarmon sarjapaikalla pelaa joukkue, jonka nimenä on Keski-Savon Pateri. Joukkue kostuu Tarmon ja Pieksämäen NMKY:n pelaajista. Tarmon Lentopallon Tuen toiminta sen kaltaisena, kuin se oli vuosia toiminut, oli tullut tiensä päähän.