Varhaistriaskausi

Varhaistriaskausi (Buntsandstein tai Scythian) 241,7 – 234,3 miljoonaa vuotta sitten aloitti mesotsooisen matelijoiden valtakauden. Juuri ennen tätä kautta oli sattunut suuri permikauden joukkotuho, joka oli pyyhkinyt eläimistöä runsaasti pois. Erityisesti tämä näkyi meren lajistojen vähälukuisuutena. Ilmakehässä oli vain niukasti happea, alimmillaan vain 12 %[2]. Toipuminen permikauden joukkotuhosta oli hidasta ja monet lajit pysyivät piilossa palatakseen takaisin keskitriaskaudella. Simpukat, kotilot, ammonoidit, merisiilit, ja nivelikkäät brakiopodit. Trilobiitit olivat tuhoutuneet. Maalla vallitsi kuivuus ja koppisiemeniset levisivät. Vain harva matelija selvisi hengissä permikauden joukkotuhosta.

Triaskauden jako
kausi epookki vaihe ikä (mvs)
Jura varhais Hettange nuorempi
Trias myöhäis Rhaetia 201,3–208,5
Noricum 208,5–~227
Carnia ~227–~237
keski Ladini ~237–~242
Anisus ~242–247,2
varhais Olenjok 247,2–251,2
Indus 251,2–252,17
Permi Loping Changxing vanhempi
Triaskauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1]

Varhaistriaskauden eläimiä

Lystrosaurus oli keskikokoinen kasveja syövä dikynodontti, nisäkkäiden kaukainen sukulainen. Proterosuchus muistutti panssaroimatonta krokotiilia. Kaikki maan eläimet olivat tämän kauden alussa korkeintaan keskikokoisia. Muutaman miljoonan vuoden kuluttua ilmestyi suurempia eläimiä: Lystrosaurus vaihtui häränkokoiseen Kannemeyeriaan, ja suuret petoliskot kuten sudenkokoinen terapsidi Cynognathus ja suuret arkosaurien sukulaiset Garjainia sekä Erythrosuchus ilmaantuivat.

Terapsidit ja tekodontit, jotka kuuluivat arkosaureihin, kilpailivat keskenään.

Varhaistriaskauden jako

Varhaistriaskausi jaetaan kahteen vaiheeseen, jotka voidaan edelleen jakaa pienempiin osiin.

  • Indus-vaihe (Brahmanian)
    • Griesbach-alavaihe (Ganges-alavaihe)
      • Varhainen, keskimmäinen, myöhäinen ja myöhäisin.
    • Dienerian (Gandarian)
  • Olenjok-vaihe
    • Smithian
    • Smathian

Indus-vaihe
Pääartikkeli: Indus-vaihe

Indus-vaihe 251 ± 0,4 – 249,7 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten aloitti varhaistriaskauden. Silloin maapallo oli kuuma, kuiva ja laajalti aavikoitunut. Silti oli jäätiköitäkin. Merenpinta oli hyvin alhaalla. Ilmakehässä oli vain vähän happea, ehkä noin 12–16 %. Merten happipitoisuus oli pieni. Tämä saattoi johtua runsaasta tulivuoritoiminnatsa ja sen seurannaisvaikutuksesta, kuten metaanin vapautumisesta merenpohjan klatraattimineraaleista.

Kauden alussa esiintyi lyhyen aikaa bakteerimattoja stromatoliitteja, mikä viittaa niitä syöneiden selkärangattomien pieneliöiden harvinaisuuteen, mikä on ollut kambrikauden jälkeen harvinaista maapallon historiassa. Hyönteiset, kalat, sammakkoeläimet, ja matelijat olivat kaudella hyvin harvinaisia. Dikynodonttien nelijalkaiset, matalat lystrosauridit, ja matelijoiden liskoa muistuttaneet proterosuchidit hallitsivat elämää maalla. Kaudelle tyypillisiä olivat pitkulaiset krokotiilia muistuttavat sammakkoeläimet.

Lähteet
  1. K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2020. International Commission on Stratigraphy.
  2. Stricherz, Vince: Low oxygen likely made 'Great Dying' worse, greatly delayed recovery. University of Washington News and Information. 14.4.2005. Arkistoitu 21.12.2010. Viitattu 12.9.2020. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.