Varhaisihmisen tulenkäyttö

Tulenkäytön oppiminen oli käännekohta ihmisten (Homo) kulttuurievoluutiossa. Tulenkäyttö mahdollisti ihmisten yleistymisen ravinnon laadun parantumisen myötä. Tuli myös tarjosi suojaa saalistajilta ja mahdollisti toiminnan pimeällä.

Todisteet

Itä-Afrikka

Ensimmäiset havainnot ihmisen tulenkäytöstä on Itä-Afrikassa sijaitsevilta arkeologisilta kaivauksilta nykyisen Kenian alueelta. Chesowanjasta on löydetty punaisia saven palasia, jotka on ajoitettu 1,42 miljoonan vuoden ikäisiksi. Kuumentamalla palasia on pystytty osoittamaan, että savi on täytynyt kuumentaa 400 °C:n lämpötilaan.

Koobi Forasta on löydetty merkkejä Homo erectuksen tulenkäytöstä 1,5 miljoonaa vuotta sitten. Myös Etiopiasta Gadebista on löydetty merkkejä tulenkäytöstä, mutta ne voivat olla seurausta paikallisesta tuliperäisestä alueesta.

Eteläinen Afrikka

Varhaisimmat varmat merkit ihmisen tulenkäytöstä on löydetty Swartkransista Etelä-Afrikasta. Acheulin kulttuurin käyttämien työkalujen joukosta on löydetty useita palaneita luita. Swartkransin löydös on myös ensimmäinen havainto lihaa syöneestä Homo erectuksesta. Vanhimmat alueelta löydetyt merkit tulenkäytöstä ovat ajalta 1,1 miljoonaa vuotta sitten.[1]

Sambiasta Kalambon putoukselta on löydetty useita tulenkäyttöön liittyviä esineitä, kuten hiiltyneitä puunpalasia, hiiltä ja hiiltynyttä ruohoa. Alueen esineet on radiohiiliajoituksella määritetty 61 000–110 000 vuotta vanhoiksi.

Lähi-itä

Israelista on löydetty Homo erectuksen tai Homo ergasterin käyttämistä nuotioista ajalta 690 000–790 000 vuotta sitten[1]. Tel-Avivin läheltä on löydetty merkkejä toistuvasta tulenkäytöstä ajalta 382 000–200 000 vuotta sitten.

Kaukoitä

Xihoudusta Shanxin provinssista Kiinasta on löydetty palaneita nisäkkäiden luita. Luut voivat olla 1,5 miljoonaa vuotta vanhoja. Myös Yunnanista on tehty luulöydöksiä. Samankaltaisia löydöksiä on tehty Jaavalta.

Eurooppa

Euroopassa on tehty tulenkäyttöön liittyviä löydöksiä useista eri paikoista. Vanhin on Unkarista Vértesszőlősista, josta on löydetty luita mutta ei hiiltä. Espanjan Torralbasta ja Ambronasta on löydetty luita ja palanutta puuta ajalta 0,3–0,5 miljoonaa vuotta sitten. Keskimäärin tulenkäytön arvioidaan alkaneen noin 125 000 vuotta sitten.

Muutokset käyttäytymisessä

Tulenkäytön myötä ihmiset pystyivät toimimaan pimeässä, eikä aktiivisuus enää ollut rajattu valoisaan aikaan. Myös jotkin nisäkkäät ja hyttyset välttävät tulta, joten tuli tarjosi myös suojaa. Lisäksi tulen ansiosta voitiin valmistaa parempaa ravintoa.[1]

Lähteet

  1. Lasse Berg, Gryning över Kalahari, Ordfront 2007 sivu 153
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.