Lentokoneiden varalaskupaikka
Lentokoneiden varalaskupaikka on usein maantielle tehty noin 2,5–4 kilometrin pituinen levennetty ja mahdollisesti vahvistettu osuus.
Suomessa niitä käyttää pääasiassa Suomen ilmavoimat. Vuosittain osaa niistä käytetään lentosotaharjoituksissa, jolloin tie on suljettu. Joillain näistä on myös suojapaikkoja lentokoneille.
Varalaskupaikkojen verkosto luotiin vuodesta 1965 alkaen osana Puolustusvoimien uudelleenvarustamisprojektia melko nopeassa tahdissa.
Suomeen oli jo 1955 hankittu muutamia de Havilland Vampire -suihkuhävittäjiä, mitkä eivät olisi voineet käyttää työlentokenttinään jatkosodan aikaista soralentokenttäverkostoa.
Samaan aikaan 1960-luvulla Suomessa siirryttiin matkustajasuihkukoneiden aikakauteen, jolloin monet vanhat lentokentät, esimerkiksi Tampereen Härmälän lentokenttä, jäivät lyhyiksi.
Varalaskupaikkojen rakentamista perusteltiin julkisuudessa siviililentoliikenteen tarpeilla, mikä teki niistä poliittisesti hyväksyttävämpiä. Syynä varalaskupaikkojen rakentamiselle olivat kuitenkin sotilaalliset tarpeet: ilmavoimien kenttien tuhoutuminen ohjusiskujen vuoksi edellytti, että sotilaslentoasemien ja siviililentokenttien lisäksi rakennettiin varalaskupaikat.
Varalaskupaikkoja ei ole käytetty siviilisuihkulentoliikenteen varalaskupaikkana.
Varalaskupaikkoja
Nykyään varalaskupaikat ovat Suomessa joko maantietukikohtia tai nousuteitä.
Maantietukikohdassa on yksi tai useampia varalaskupaikkoja toistensa lähellä sekä mahdollisesti linnoitettuja lentokoneitten seisontapaikkoja.
Maantietukikohdista vilkkaimmin liikennöidyllä reitillä on Lusin varalaskupaikka valtatie 5:n varrella, kymmenen kilometriä Heinolasta pohjoiseen.
Nousutie puolestaan on rullausetäisyydellä kiinteästä tukikohdasta. Tällainen tienosa on yleensä eri suunnassa kuin tukikohdan pääkiitotie, mikä tekee niiden yhtäaikaisesta tuhoamisesta hankalampaa.
| Varalaskupaikkoja Suomessa | |||
|---|---|---|---|
| Nimi | Kunta | Paikka, tie | Sijainti |
| Alavuden varalaskupaikka | Alavus, Kuortane | kantatie 66[1] | |
| Lusin varalaskupaikka | Heinola | valtatie 5, Lusin suora[1] | |
| Jokioisten varalaskupaikka | Jokioinen | valtatie 2[1] | |
| Joutsan varalaskupaikka | Joutsa | valtatie 4[1] | |
| Tikkakosken varalaskupaikka | Jyväskylä/Laukaa | valtatie 4[1], nousutie | |
| Tikkakosken kriisiajan varalaskupaikka | Jyväskylä | valtatie 4[1] | |
| Kajaanin varalaskupaikka | Kajaani | yhdystie 8800[2] | |
| Niinisalon varalaskupaikka | Kankaanpää | valtatie 23, Kankaanpää–Parkano[1] | |
| Kauhavan varalaskupaikka | Kauhava | kantatie 63[1] nousutie | |
| Ylläksen varalaskupaikka | Kittilä | kantatie 80[1] | |
| Virttaan varalaskupaikka | Loimaa | kantatie 41, Alastaron moottoriradan läheisyydessä[1] | |
| Hiirolan varalaskupaikka | Mikkeli | kantatie 72, Mikkeli–Pieksämäki[1] | |
| Nivalan varalaskupaikka | Nivala | valtatie 27, Nivala-Haapajärvi[1] | |
| Pudasjärven varalaskupaikka | Pudasjärvi | kantatie 78[1] | |
| Ranuan varalaskupaikka | Ranua | seututie 924[1] | |
| Rovaniemen varalaskupaikka | Rovaniemi | Norvatie (lentoaseman vieressä) | |
| Kestilän varalaskupaikka | Siikalatva | seututie 822[1] | |
| Vuojärven varalaskupaikka | Sodankylä | valtatie 4 Sodankylästä n. 20 km Rovaniemelle | |
| Tervon varalaskupaikka | Tervo | seututie 551, Tervo–Karttula[1] | |
| Helsinki-Vantaan varalaskupaikka | Vantaa | Katriinantie[1][3] | |
| Vieremän varalaskupaikka | Vieremä | kantatie 88, Vieremä–Pyhäntä[1] | |
Lähteet
- Selvitys ilmailun asettamien rajoitusten vaikutuksesta tuulivoimahankkeiden toteuttamismahdollisuuksiin, s. 12. , 2011. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.9.2015).
- Pirttijoki, Markus: Tila-auto ojaan aamuliukkailla – kyydissä lapsia Kainuun Sanomat. 3.10.2014. Alma Media. Viitattu 3.9.2015. [vanhentunut linkki]
- Asemakaavamuutoksen nro 002033 selostus (pdf) (s. 3: Liikenne) 30.3.2009. Vantaa: Vantaan kaupunki. Arkistoitu 4.9.2019. Viitattu 18.1.2010.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lentokoneiden varalaskupaikka Wikimedia Commonsissa