Vappu

Kun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväli osuu toukokuun alkuun.[5] Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivät kesän alkamisen juhlaa toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen.[6]

Irlannissa ja Skotlannissa on vietetty huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa kevään juhlana kelttiläistä Beltane-juhlaa.[6] Beltane oli samhainin ohella toinen kelttien keskeisimmistä juhlista. Juhlan aikana sytytettiin kokkotulia, joiden uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä. Karja ajettiin rituaalisesti haltiatulien läpi. Beltane tarkoittaakin 'hyvää tulta' .[6][7] Monissa Euroopan maissa on pystytetty korkea vappusalko, jonka päähän on kiinnitetty pitkiä nauhoja. Juhlassa nauhat kudotaan salon ympärille. Nuorten tyttöjen joukosta voidaan valita niin sanottu toukoneito.[5]

Saksassa vappuyö tunnetaan noitien ja taikuuden yönä.[8] Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa valpurinyönä (saks. Walpurgisnacht) on arveltu olevan perua yleisestä pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi.[9] Nykyisin Beltanea juhlivat toukokuun ensimmäisenä päivänä uuspakanat, kuten wiccat. Beltanen aikana elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajateltiin olevan ohuimmillaan. Sapatti oli myös tärkeä hedelmällisyysjuhla.[10]

Suomessa tunnetaan vapun aikaan vietetty vanha kevään juhla hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja, helavalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.[4][11] Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.[12] Germaanikansojen kokkotulien perinne jatkuu nykypäivän Ruotsissa lähinnä Sveanmaalla.[6] Suomessa vappukokkojen polttaminen on nykyään melko harvinaista ja keskittyy ruotsinkielisille paikkakunnille.[13]

Eurooppalainen tapa polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä elää Suomessa keskikesän juhannuskokkoina. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Suomenruotsalaisilla rannikkoalueilla on kokon sijasta pystytetty juhannussalkoja[14]. Salkojen on oletettu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopan vappusaloille.[15]

Nimi vappu tulee 700-luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien – myös Suomessa – 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä.[8] Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Nykyään päivä ei ole kirkollinen juhlapäivä[16], vaikka onkin yleinen vapaapäivä, mutta aikoinaan samaksi päiväksi sattui myös apostolien Filippuksen ja Jaakobin muistopäivä. Ruotsissa ja myös siihen kuuluneessa Suomessa se oli useiden muiden apostolien muistopäivien tavoin pyhäpäivä ennen vuotta 1774.[17] Katolisessa kirkossa heidän muistopäivänsä on nykyään 3. toukokuuta.[18].

Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vappu on vanha juhlapäivä, jonka juhlinta perustuu valpurinpäivään tai muihin perinteisiin. Useimmissa muissa maissa päivä on tullut juhlapäiväksi työväenliikkeen myötä, joka 1800-luvun lopulla valitsi sen kansainväliseksi juhlapäiväkseen.[6]

Haymarketin verilöyly 4. toukokuuta 1886.

Työläisten kansainvälinen juhlapäivä (ransk. Fête du Travail) sai alkunsa Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Toukokuun ensimmäinen oli Yhdysvalloissa ollut vanhastaan moving-day, päivä, jolloin työsopimukset oli uusittu ja työpaikkaa vaihdettu.[19]

Toukokuun 1. päivänä 1886 järjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Kolme päivää myöhemmin chicagolaiset anarkistit kutsuivat koolle laajan mielenosoituksen lakon aikaisissa mellakoissa kuolleiden työläisten muistoksi. Mielenosoitusta seuranneessa Haymarketin verilöylyssä sai surmansa ainakin neljä työläistä sekä useita poliiseja. Välikohtauksen jälkeen seitsemän anarkistia tuomittiin kuolemaan ja heistä lopulta neljä teloitettiin.[20] Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut Toinen internationaali päätti, että "Haymarketin marttyyreja" muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890[21] ja ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi.

Välitön esikuva tuli siis Amerikasta, mutta taustalla vaikutti myös keskieurooppalainen perinne. Myös Euroopassa vapun mielenosoitusten taustalla olivat työväenluokan elinolot. Suomessa työläisten vappujuhlien iskulause oli vuosikymmeniä ”kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa”.[22] Yhdysvalloissa 1. toukokuuta vietettiin vuodesta 1921 ”amerikkalaistumispäivänä”, koska työväenpäivän (Labor Day) viettämistä 1. toukokuuta pidettiin kommunistisena. Virallisesti 1. toukokuuta on ollut vuodesta 1958 ”uskollisuuspäivä” (Loyalty Day).[23] Työläisten päivää juhlittiin varsinkin sosialistisissa maissa kuten Neuvostoliitossa. Myös vappua seuraava päivä oli Neuvostoliitossa vapaapäivä.[24]

• 
  Helsingin Pohjoisesplanadi vappuna 2006
• 
  Helsingin Pohjoisesplanadi vappuna vuoden 1900 tienoilla
• 
  Vapun viettoa Turun ydinkeskustassa Aurakadulla vuonna 2007
• 
  Epätavallisilla liikennevälineillä kaupungissa ajaminenkin kuuluu suomalaiseen vappuun

Nykyaikainen vappu on leimallisesti kaupunkilainen juhla. Vappua on kuitenkin vanhastaan vietetty maaseudullakin sekä talonpoikaiston että herrasväen piirissä. Eräillä Etelä-Suomen alueilla poltettiin vapputulia ja paikoitellen oli tapana harjoittaa karjan menestystä edistävää taikuutta. Vappuun yhdistettiin pyhäpäiviä koskevia työkieltoja, sillä vapulla oli Valburgin muistopäivänä myös vanha kirkollinen luonne. Maaseudun pappiloissa pidettiin vappuisin kutsuja. Nämä perinteet eivät kuitenkaan olennaisesti vaikuttaneet 1900-luvulla kehittyneeseen vapun juhlintaan.[19]

Oma merkityksensä vapun myöhempiin tapoihin oli sen sijaan sillä, että kaupunkien säätyläistö piti 1800-luvulla vappua ruotsalaisen ja eurooppalaisen esikuvan mukaan kevätjuhlana. Kesäravintolat avautuivat ja pidettiin ulkoilmakonsertteja. Porvarisperheissä tarjottiin simaa, joka oli kuulunut myös pappiloiden vappuun. Kaupunkien vapunvieton juuria on haettu varhaiskeskiajan asekatselmuksista saakka. Aatelisto järjesti Suomessakin 1500-luvulla turnajaisia, joissa talven ja kesän hahmot näytösmäisesti kamppailivat ja kesä voitti. 1800-luvulla säätyläisvappuun sulautui ylioppilaiden kevätjuhlaperinne.[19]

Ylioppilaiden vapunvieton eräänä lähtökohtana oli eteläisen Ruotsin kansanomainen vappu. Vappuna oli tapana syödä ja juoda runsaasti: sanottiin, että näin saadaan voimia tulevan kesän varalle. Kaupunkien killat ja ammattikunnat pitivät vappua kokous- ja kestipäivänään, ja myös maaseudulla pidettiin kyläkokouksia. Nuoret miehet myös kiersivät talosta toiseen laulamassa kevään tuloa. Kaikki nämä ainekset sopivat hyvin ylioppilaille. He saattoivat viettää vappua osakuntajuhlana, johon kuuluivat puheet, juhlajuomat ja laulutervehdykset. Ulkoilmajuhlia pidettiin käytännön syistä myöhemmin toukokuussa, jolloin oli kukanpäivä. 1800-luvun lopulla ylioppilaiden kevätjuhlan pitoajaksi vakiintui toukokuun ensimmäinen päivä.[8][19]

Vuonna 1944 Suomessa säädettiin nykyisin voimassa oleva laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijöiden vapaapäiväksi eräissä tapauksissa[25]

Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, jolle on annettu nimi suomalaisen työn päivä.[8] Liputtamista ei kuitenkaan perusteltu sillä, että vappu olisi työläisten juhlapäivä. Kansatieteilijä Juhani U. E. Lehtonen totesi, että vapun perinnetaustan kannalta kyse on oudosta poliittisesta kompromissista. Osa suomalaisista ei hyväksynyt työläisvappua, mutta railakas ylioppilasvappukaan ei ollut kaikkien mieleen. Näytti olevan ongelma, miten ei-ylioppilas tai työväenliikkeeseen kuulumaton viettäisi vappua. Siksi Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä vappua markkinoitiin iloisena kevätjuhlana, kevään tulon merkkipäivänä. ”Ainoana vaikeutena vapun vietossa kevään juhlana on ollut asian keinotekoisuus: kevät kun kerta kaikkiaan ei tule vielä vappuna Suomeen”, Lehtonen kirjoitti.[19]

Pohjoismaissa on tapana kiinnittää huomio varsinaisen juhlan aattopäivään. Myös vapun juhlinta on siirtynyt joulun, uudenvuoden ja juhannuksen tavoin aattoon.[26] Varsinkin 1930-luvulta lähtien juhlinta siirtyi yhä enemmän vapunpäivästä sitä edeltävään päivään. Tähän vaikutti osaltaan julkisten huvitilaisuuksien, erityisesti tanssien, yleistyminen ja sijoittuminen juuri aattoon.[19]

Työväenliikkeen vappu Suomessa

Työväen vappumarssi Helsingissä 2007.

Suomen ensimmäisen työväen vapunvieton järjesti heti vuonna 1890 Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys.[32] 1900-luvun taitteessa osa Suomen työväenliikkeen toimijoista kannatti perinteisiä työläisten kävelyretkiä kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina, koska kansainvälistä toukokuun ensimmäistä pidettiin liian kylmänä ulkotapahtumiin[33]. Tämä kanta jäi kuitenkin vähemmistöön.

Työväenliikkeen hajautumisesta johtuen useiden vuosikymmenien ajan sosiaalidemokraatit ja kommunistit järjestivät omat vappumarssinsa ja vappujuhlansa. Esimerkiksi Helsingissä kommunistien vappumarssireitti kulki Hakaniemen torilta Rautatientorin ja Esplanadin kautta Senaatintorille, sosiaalidemokraattien sitä vastoin Rautatientorilta lähinnä Mannerheimintietä pitkin Stadionin edessä olevalle aukiolle tai sen vieressä olevalle Mäntymäelle. 1970-luvulla vappumarsseilla saattoi olla jopa kymmeniätuhansia osallistujia.

Myöhemmin, 1980-luvulta lähtien, myös porvarilliset puolueet ovat ottaneet tavakseen kokoontua vappuna julkiselle paikalle tilaisuuteen, jossa pidetään poliittisia puheita. Näihin puhetilaisuuksiin ei kuitenkaan liity marssia.[34]

Ylioppilaiden vappu

Helsingin Ullanlinnanmäki vappuna 1989.

Helsingin kauppatori täynnä vapun 2011 juhlijoita Havis Amanda -patsaan lakituksen jälkeen.

Opiskelijoita Kauppatorilla vappuaattona, Helsinki 2016

Vappu ylioppilaiden juhlapäivänä on tullut Suomeen Ruotsista. Turun akatemian ylioppilaiden tiedetään viettäneen sitä jo 1700-luvulla, jolloin kevään tuloa juhlistettiin laululla. 1820-luvulla keisari kuitenkin kielsi vanhat kevätjuhlat. Mutta Helsinkiin muuttaneen yliopiston ylioppilaat alkoivat pian kokoontua vuosittain toukokuun 1. päivänä nykyiseen Kaisaniemen puistoon juhlistamaan Catharina (Kaisa) Wahllundin syntymäpäivää. Nykyisin Kaisaniemessä kokoontuvat vapunpäivänä lähinnä ruotsinkieliset ylioppilaat. Jo 1800-luvulla ylioppilaiden kevätjuhlapäiväksi muodostui vapun ohella myös kukanpäivä 13. toukokuuta. 1870-luvulla vapun juhlinta yleistyi Suomessa, mihin vaikutti myös se, että ylioppilaslakin vuotuiseksi käyttöajaksi vakiinnutettiin aika toukokuun alusta syyskuun loppuun.^lähde?

Vappu on erityisesti myös teekkarien eli tekniikan alan yliopisto-opiskelijoiden vuoden suurin juhlapäivä. Silloin julkaistaan useita teekkarien vappulehtiä kuten Wapina, Äpy, Julkku, Tamppi, Ööpinen, Errores st:ae Walpurgis ja Hässi. Myös muut opiskelijat juhlivat vappua.

• Helsingissä vapunaaton suuri opiskelijajuhla on Mantan lakitus. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien vuorovuosin järjestämässä tapahtumassa Havis Amanda -patsaan päähän laitetaan vastaava lakki kuin järjestävän yliopiston opiskelijoilla on. Aikoinaan patsas lakitettiin useana vuotena aamuyöllä luvattomasti, mutta vuodesta 1951 lähtien lakitukseen ollut virallinen lupa, ja vuonna 1978 aikaisemmin keskiyöllä pidetty tilaisuus[33] siirrettiin alkuiltaan. Vapunpäivän aamuna pidetään Kaivopuiston korkeimmalla kalliolla (niin sanotulla Ullanlinnanmäellä) ulkoilmajuhla, jossa esiintyvät Ylioppilaskunnan laulajat ja Retuperän WBK, ja jossa ylioppilaskuntien edustajat pitävät puheita.^lähde? Ruotsinkieliset ylioppilaat pitävät vastaavanlaisen tilaisuuden Kaisaniemen puistossa[35].
• Vaasassa opiskelijat kokoontuvat vapunaattona Hovioikeuden rantaan viettämään vappua. Kuuden aikaan iltapäivällä opiskelijat kokoontuvat keskustassa Kirkkopuistikolla olevan Topeliuksen patsaan luo, jossa vuorovuosin VYY, SSHV ja ÅAS pitävät kaksikielisen vappupuheen, ja lakittavat patsaan. Keskiyöllä Vaasan yliopiston teknillisten tieteiden opiskelijoiden ainejärjestön Tutti ry:n puheenjohtaja kiinnittää Topeliuksen patsaan lakkiin tupsun.
• Joensuun ylioppilaat juhlistavat vappua lakittamalla Alkukivet sekä Kanavatytön (eli "Torsopatsaan").[36] [37]
• Jyväskylässä yliopiston opiskelijat lakittavat Minna Canthin patsaan Kirkkopuistossa.[38] Liikuntatieteellisen opiskelijat lakittavat Paavo Nurmen patsaan. Insinöörit lakittavat Schaumannin patsaan Lutakon aukiolla.
• Kajaanissa opiskelijat lakittavat alueen entisen piirilääkärin Elias Lönnrotin patsaan Kajaaninjoen rannalla.[39]
• Kotkassa Kotkan Insinööriopiskelijat KoIO ry lakittaa Aleksandr Popovin patsaan.[40]
• Kouvolassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat pesevät ja lakittavat Unto-patsaan.[41]
• Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston opiskelijat lakittavat Veljmies-patsaan ja uittavat professorin.[42] Lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat pesevät ja lakittavat Kuopion torin toisen patsaan (Siskotyttö).[42]
• Lahdessa Lahden Yrittäjäin Kokoomus kunnianauhoittaa J. K. Paasikiven patsaan.^lähde?
• Lahdessa Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen opiskelijat ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat lakittavat Erkon puiston Hirvi-patsaan. [43]
• Lappeenrannassa lakitetaan Kurkipatsas.[44]
• Mikkelissä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijat lakittavat Naisvuoren päällä olevan Vaeltaja -patsaan.[45]
• Oulussa opiskelijat lakittavat runoilija Franz Mikael Franzénin patsaan[46].
• Porissa Yliopistokeskuksen opiskelijat lakittavat Satakunnan karhu -patsaan.[47]
• Raumalla ylioppilaat kokoontuvat lakittamaan Kanaalin Helmi -patsasta. Ensimmäisen kerran Kanali Helmi sai lakin vuonna 1975 jolloin sen lakittivat Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat. Lakituksen järjestelyvastuu on jaettu kahdelle opiskelijakunnalle.[48]
• Rovaniemellä ylioppilaat lakittavat Jätkänpuistossa sijaitsevan, tukkijätkää esittävän Jätkänpatsaan.[49]
• Savonlinnassa opiskelijat lakittavat Olavinlinnan Tallisaaressa olevan linnanpässi -veistoksen, Mustapässi-patsaan.
• Tampereella teekkarit lakittavat Vappuyönä Hämeensillalla olevan Suomen neito -patsaan. TTY:n fuksit kastetaan Tammerkoskeen[50].
• Turussa Turun yliopiston ylioppilaskunta ja Åbo Akademis Studentkår järjestävät Lilja-naispatsaalle kevätkasteen. Vapunaattona suomenkieliset ylioppilaat kokoontuvat Puolalanmäellä, ruotsinkieliset Vartiovuorenmäellä, jossa Brahe Djäknar pitää televisioidun kevätkonserttinsa. Tämän jälkeen ylioppilaat tapaavat Aurajoen rannassa, jossa he pesevät ja lakittavat Liljan patsaan.[51]
• Heinolassa paikalliset kulttuurijärjestöt ovat vappuaattoisin vuodesta 2009 lakittaneet Maaherranpuistossa sijaitsevan Uuno Kailaan patsaan. Vuodesta 2010 on samalla julkistettu Vuoden Uuno, eli merkittävä kulttuuripersoona. Vappuaamuksi kokoonnutaan Harjupaviljongille, jossa esiintyvät Heinolan Musiikinystävien puhallinorkesteri, Heinolan Mieslaulajat sekä Fiores-naiskuoro.

• Helavalkeat
• Jeesus-marssi
• Vappugospel

• Oja, Heikki: Aikakirja 2007. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 23.4.2010).

• Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. 24. painos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 951-1-12544-3.

• Björkstrand, Sixten: Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla Yle Oppiminen. 17.5.2010. Viitattu 24.4.2020.
• Saloniemi, Marjo-Riitta: Vappu – Aatteen, perheen ja kevään juhla Museokeskus Vapriikki. 29.4.2013. Viitattu 24.4.2020.
• Kokkonen, Jouko: Kiistelty karnevaali Ylioppilaslehti. 24.4.1998. Viitattu 24.4.2020.
• Curtis, Polly: Mayday for May Day: bank holiday may move to 'best of British' October slot The Guardian. 4.2.2011. Viitattu 24.4.2020. (englanniksi)
• Huhtaniemi, Emmi: Onko Vappusi intensiivinen rituaalikokemus AntroBlogi. 30.3.2017. Viitattu 24.4.2020.
• Finna-palvelussa olevia kuvia