Vapaasatama

Vapaasatama (porto franco) on satama tai sen osa, joka käsittää maa- ja merialueen. Se on erotettu siihen liittyvän maan tullialueesta, ja se on samassa asemassa kuin ulkomaat. Vapaasatamassa maahantuotuja tavaroita voi purkaa, varastoida, pakata uudelleen ja luvan perusteella jalostaakin[1] sekä myös viedä edelleen muihin maihin ilman tullikäsittelyä. Vapaasataman tarkoitus on edistää kauttakulkuliikennettä ja -kauppaa.[2]

Vapaasatamajärjestelmä syntyi Italiassa 1500-luvulta alkaen. Livorno oli historian ensimmäinen vapaasatama 1547. Sitä seurasivat Genova (1596), Napoli (1633) ja Venetsia (1661). Marseille perustettiin Ranskan vapaasatamaksi vuonna 1669, mutta kansalliskokous (1792–1795) lakkautti sen.

Suomen ainut vapaasatama on Hanko. Ruotsissa vapaasatamia olivat Tukholma (vuoteen 1995), Göteborg ja Malmö. Tanskassa on vielä Kööpenhamina. Baltiassa Riika, Ventspils ja Klaipėda. Saksassa vapaasatamia (Freihafen) ovat Bremerhaven, Cuxhaven, Deggendorf, Duisburg ja Hampuri. Muita tunnettuja vapaasatamia Euroopassa ovat esimerkiksi Barcelonan, Triesten ja Giurgiuleștin vapaasatamat.

Katso myös

Lähteet
  1. Vapaasatama, Taloussanomat
  2. WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 139, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.