Vantaan pikaraitiotie

Aseman alittavassa Tikkurilanraitio-betonitunnelissa sijaitsisi raitiovaunuille maanalainen liityntäliikenteen pysäkki, josta olisi yhteys asemalaitureille liukuportailla.[15] Jo varhain suunnittelun aikana karsittuja reittivaihtoehtoja olivat muun muassa Jokiniemestä joko Asematielle tai Unikkotielle ulottuva lyhyt tunneli ja Tikkurilantielle asti ulottuva pitkä tunneli.[16][17][18] Pidemmälle menestyneempiä vaihtoehtoja olivat lyhyehkö tunneli Jokiniemestä Lummetielle sekä pohjoisempi reitti Valkoisenlähteentien kautta ilman tunnelia.[16] Tikkurilanraitio valittiin kuitenkin keväällä 2021 ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, sillä suoraan aseman alle rakennettava pysäkki mahdollistaisi nopeat vaihtoyhteydet, olisi kokonaismatka-ajan kannalta nopeampi ja takaisi useita tuhansia matkustajia enemmän kuin kauemmaksi jäävä Lummetie-vaihtoehto.[19]

Vantaan raitiotie on suunniteltu yhdistettäväksi Viikin–Malmin pikaraitiotiehen, jonka itäinen haara ylettyisi Jakomäkeen. Vantaan raitiotietä hyödyntäen Malmin yhteys voisi jatkua Hakunilan urheilupuistoon asti.[20] Yleissuunnitelmassa on myös mainittu mahdollisuus Malmin yhteyden jatkamisesta Tikkurilaan, jolloin Itä-Vantaan osuudella palvelisi kaksi ratikkalinjaa.[10] Mellunmäen metroasemalla voisi sijaita vaihtopaikka suunnitteilla olevaan Raide-Jokeri 2 -linjaan, joka liikennöisi Vuosaaresta Mellunmäen kautta Myyrmäkeen.[21]

Malmin raitiotietä voisi hyödyntää myös suunniteltu Tammiston ratikka, jonka reitti johtaisi lentoasemalta Tammiston läpi Malmille ja edelleen Vuosaareen.[10][20] Vantaan asemapiirustuksiin on merkitty raitiovaraus Jumbolta Kartanonkoskelle.[22]

Koivuhaan ja Veromiehen väliin Tuusulanväylälle on kaavailtu liityntäyhteyttä suunniteltuun Tuusulanväylän pikaraitiotiehen.[10]

Vuonna 2030 raitiotielinjaa arvioidaan käyttävän noin 31 000 päivittäistä matkustajaa[23] ja vuonna 2050 noin 47 000.[2] Hankesuunnittelun alkuvaiheessa matkustajamääriksi arvioitiin 82 000 vuodelle 2030[23] ja 100 000 vuodelle 2050,[24] mutta ennustetta laskettiin jatkosuunnitteluvaiheen aikana vuonna 2022.

Vantaan pikaraitiotien keskimääräinen nopeus olisi 22 kilometriä tunnissa,[2] mitä on verrattu Helsingissä 14 kilometriä tunnissa kulkeviin ratikoihin.[6] Nopeimmillaan vaunu voisi kulkea 50 kilometriä tunnissa.[10] Vaunu kulkisi reitistä 17,5 kilometriä omalla ajoradallaan, 1,4 kilometriä sekaliikennekaistalla ja 400 metriä joukkoliikennekadulla.[2] Liikennevaloissa raitiovaunulla olisi joukkoliikenne-etuus.[3][25] Suurin osa radasta olisi nurmipintaista.[25]

Reitin varrelle on suunniteltu 27 pysäkkiparia,[2][26] ja keskimääräinen pysäkkiväli on 770 metriä.[10] Pysäkkejä voidaan myös lisätä esimerkiksi Kuninkaalaan ympäristöön, mikäli maankäyttö alueella tehostuu.[27]

Raitiotien kokonaismatka-aika linjan päästä päähän olisi noin 54 minuuttia.[28] Hakunila–Tikkurila-välin matka-aika olisi 10 minuuttia ja Mellunmäki–Tikkurila-välin 22 minuuttia.[10][6] Matka Tikkurilasta kauppakeskus Jumboon kestäisi 13 minuuttia.[6] Tikkurilasta lentoasemalle pääsisi noin puolessa tunnissa.[6] Ruuhka-aikojen vuoroväli olisi 7,5 minuuttia, päivisin 10 ja hiljaisempina aikoina 15–30 minuuttia.[2]

Reittiä on simuloitu Škoda Transtechin valmistamilla Artic X54 -sarjan vaunuilla[10], joilla liikennöidään myös tulevalla Raide-Jokerilla. Vaunut olisivat kaksisuuntaisia, eikä niille toteutettaisi kääntösilmukoita reittien päissä.[25] Ovet olisivat vaunun kummallakin sivulla.[3][29] 30-metristen vaunujen kapasiteetti olisi vuonna 2030 noin 1 200 matkustajaa suuntaansa tunnissa, jos vuoroväli on 7,5 minuuttia. Lyhyemmillä vuoroväleillä ja pidemmillä 45-metrisillä vaunuilla kapasiteetti olisi 2 400–4 000 matkustajaa suuntaansa tunnissa.[29] Kaluston tulee olla akkukäyttöistä, koska ajolankoja ei saa rakentaa kauppakeskus Jumbon edustalla olevien voimalinjojen läheisyyteen.[30][31] Tarvittavan kaluston minimimäärä olisi 18 vaunua ja 2 varavaunua.[32]

Raitiotiehankkeeseen on suunniteltu yksi vaunuvarikko Vaaralaan.[33][34] Varikko pyritään suunnittelemaan niin, että sitä voisivat hyödyntää myös suunniteltu Jokeri 2 sekä Viikin–Malmin pikaraitiotie.[10]

Hankkeen kustannusarvio on 606 miljoonaa euroa.[1] Helsingin osuus on 15 miljoonaa euroa, sillä noin 500 metriä rataa sekä sähkönsyöttöasema ja päätepysäkki sijaitsisivat Mellunmäessä. Valtion osallistuu kustannuksiin 30 prosentilla MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimuksen myötä.[35] Vantaan osuudeksi rakentamiskustannuksista jäisi tuolloin 414 miljoonaa euroa.[1] Rakennuskustannuksista Tikkurilanraitio-tunnelin osuus on 107 miljoonaa.[1] Rakennuskustannuksiin kuuluu myös uusia pyöräliikenteen väyliä ja kävely-yhteyksien parantamista.[36]

Vuoden 2019 yleissuunnitelmassa kustannusarvioksi laskettiin 393 miljoonaa euroa.[10][37] Vuonna 2023 valmistuneissa tarkennetuissa laskelmissa kustannuksia kuitenkin nostettiin 213 miljoonalla eurolla inflaation nostettua rakentamisen yleisiä kustannuksia. Myös Tikkurilanraitio-tunnelin pohjarakennemuutosten todettiin nostaneen kokonaiskustannusta. Tikkurilanraition hinta-arvio nousi 77 miljoonasta 107 miljoonaan euroon.[1]

Raitioliikenteen uskotaan lisäävän kaupunkikehitystä, ja kaupungin vuoteen 2040 mennessä saamiksi maankäyttötuloiksi on arvioitu noin 794 miljoonaa euroa ja verotuloiksi 42 miljoonaa. Raitiotien vaihtoehtona on pidetty superbussia,[lower-alpha 1] jonka rakentamiskustannuksiksi linja-autokaistoineen on laskettu 426 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoon ei kuitenkaan kuuluisi valtion avustusta, ja sen maankäyttötulot on laskettu raitiotietä noin 200–300 miljoonaa euroa pienemmiksi.[1][38][39][40]