Vanhurskaat kansakuntien joukossa

Vanhurskaat kansakuntien joukossa (kansojen oikeamieliset, hepr. ‏חסידי אומות העולם‎, Chasidei Umot haOlam, engl. Righteous among the Nations, saks. Gerechte unter den Völkern) on alkujaan teologinen käsite, jolla juutalaisuudessa viitataan juutalaisten lakien mukaan oikeudenmukaisesti ja jumalaapelkääväisesti eläviin pakanoihin (ei-juutalaisiin). Juutalaisen perinteen mukaan Tooran, Mišnan ja Gemaran sisältämät mutkikkaat lait kuuluvat vain juutalaisten noudatettaviksi, mutta ei-juutalainenkin voi yleisiä eettisiä periaatteita noudattamalla olla juutalaisen teologian tarkoittamassa mielessä oikeamielinen.

Vanhurskaat kansakuntien joukossa -muistolehto Israelissa.

Holokaustin jälkeen nimetyt

Toisen maailmansodan jälkeen käsite laajennettiin koskemaan erityisesti niitä ei-juutalaisia, jotka oman henkensä uhalla pelastivat natsien vainoamia juutalaisia. Vuodesta 1963 alkaen Israelin korkeimman oikeuden johtama komissio on myöntänyt tämän arvon asianmukaisesti ansioituneille henkilöille. Arvonimen saaneille myönnetään heidän nimellään varustettu mitali kunniakirjoineen. Sen lisäksi he saavat nimeään kantavan laatan Yad Vashemin Vanhurskaiden lehtoa kiertävään kunniamuuriin. Aiemmin he saivat istuttaa myös nimikkopuun Vanhurskaiden lehtoon, mutta tilanpuutteen vuoksi tästä tavasta on jouduttu luopumaan. Vanhurskailla on myös oikeus saada terveydenhoitoa, eläkettä, taloudellista apua ja turvapaikka Israelista.

Vuonna 2004 Vanhurskaiksi kansakuntien joukossa oli julistettu 20 205 henkilöä. Suurin edustettuna ollut yksittäinen kansakunta oli Puola, jonka kansalaisia oli yli neljäsosa tämän arvon saaneista. Tunnettuja arvonimen saaneita ovat muun muassa saksalainen liikemies Oskar Schindler ja ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg. Listalle on päässyt 70 muslimia. Ensimmäinen ehdokkaaksi nimetty arabi oli tunisialainen Khaled Abdul-Wahab.

Lukumäärä maittain
Vanhurskaiksi kansakuntien joukossa julistettujen henkilöiden lukumäärä maittain[1]
Valtio Lukumäärä
 Puola7 177
 Alankomaat5 910
 Ranska4 150
 Ukraina2 673
 Belgia1 774
 Liettua918
 Unkari876
 Italia744
 Valko-Venäjä676
 Saksa641
 Slovakia621
 Kreikka362
 Venäjä215
 Serbia139
 Latvia138
 Kroatia122
 Tšekki119
 Itävalta113
 Moldova79
 Albania75
 Norja67
 Romania69
 Sveitsi49
 Bosnia ja Hertsegovina49
 Armenia24
 Tanska22
 Britannia22
 Bulgaria20
 Slovenia15
 Pohjois-Makedonia10
 Ruotsi10
 Espanja9
 Yhdysvallat5
 Viro3
 Portugali3
 Brasilia2
 Chile2
 Kiinan tasavalta2
 Indonesia3
 Peru2
 Kuuba1
 Ecuador1
 Egypti1
 Slovenia1
 Georgia1
 Irlanti1
 Japani1
 Luxemburg1
 Montenegro1
 Vietnam1
 Turkki1
Yhteensä koko maailmassa27 921

Kriteerit

Jotta henkilö voidaan nimetä vanhurskaaksi kansakuntien joukossa, hänen tulee täyttää seuraavat kriteerit:[2]

  • Henkilön on tullut osallistua yhden tai useamman juutalaisen pelastamiseen kuolemalta tai kuolemanleirille lähettämiseltä.
  • Nimetyn henkilön henki, asema tai vapaus on ollut uhattuna auttamisen vuoksi.
  • Henkilön alkuperäisen syyn auttaa juutalaisia tulee olla yksistään juutalaisten pelastaminen vainoilta.
    • Henkilökohtaisen hyödyn kuten esimerkiksi rahallisen palkkion vuoksi auttaminen ei riitä nimitykseen.
    • Tahto käännyttää juutalaisia toiseen uskontokuntaan tai käännytettyjen juutalaisten suojeleminen, koska auttaja kokee heidät kristityiksi, ei riitä nimitykseen.
    • Juutalaislapsen adoptoiminen ei riitä itsessään nimityksen perusteeksi, mikäli halu adoptoida lapsi on ollut etusijalla.
    • Yksi nimityksen estävä peruste voi olla se, että henkilö joka pelasti yhden tai useamman juutalaisen, osallistui muiden juutalaisten murhaan tai sotarikoksiin muualla.
  • Auttamisesta tulee olla todisteita, joihin lasketaan pelastettujen todistajanlausunnot sekä yksiselitteiset dokumentaatiot pelastamisesta ja tekoon liittyvistä olosuhteista.

Tuntemattomat auttajat

Kaikille holokaustin aikana juutalaisia auttaneille ja pelastaneille ei anneta ko. arvonimeä. Suurimpana syynä tähän on todisteiden puute, sillä auttaminen tapahtui yleensä täysin salassa ympäröivältä yhteiskunnalta. Juutalaisen hengen pelastanut henkilö voidaan nimetä vanhurskaaksi kansakuntien joukossa, vaikka toisessa yhteydessä pelastettu olisikin kuollut holokaustin aikana. Useissa tapauksissa sekä autettu että auttaja jäivät yhdessä kiinni, ja vainoajat surmasivat molemmat. Siksi todistus useiden auttajien pelastusyrityksistä ei tullut ilmi.[2]

Tuntemattomille auttajille on Vanhurskaiden tielle pystytetty "Nimettömien pelastajien muistomerkki". Shomo Selingerin punagraniitista veistämä muistomerkki paljastettiin 1987.[3]

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.