Vanha klinikka
Vanha klinikka[1], joskus myös Snellmania[2], on Helsingin yliopiston käytössä oleva rakennuskompleksi Helsingin Kruununhaassa Unioninkadun, Liisankadun, Snellmaninkadun ja Rauhankadun keskellä osana keskustakampusta. Se valmistui alun perin yliopistolliseksi opetussairaalaksi vuosina 1833–1848. Nykyisin rakennukset ovat yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan käytössä.
Vanha klinikka Yliopiston opetussairaala |
|
---|---|
Vanha klinikka Kaisaniemenkadulta nähtynä |
|
Osoite | Unioninkatu 37, 00170 Helsinki |
Sijainti | Kruununhaka |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi |
entinen sairaala, nykyisin yliopiston opetustiloja |
Valmistumisvuosi | 1833 |
Suunnittelija |
Aleksandr Staubert Carl Ludvig Engel Ernst Lohrmann |
Haltija | Helsingin yliopisto |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Vanhan klinikan päärakennus ja synnytyssairaala-pesularakennus on suojeltu lailla sekä sisäpiha asemakaavalla.[3]
Historia
Rakennuksen suunnittelijaksi valittiin alun perin Carl Ludvig Engel vuonna 1829, sillä hän oli suunnitellut kliinisen opetussairaalan myös Turkuun vuonna 1824. Rakennusta ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön ennen Turun paloa 1827. Engelin suunnitelmat Helsingin opetussairaalasta valmistuivat tammikuussa 1829, mutta keisari Nikolai I ei hyväksynyt niitä. Siten suunnittelijaksi määriytyi venäläinen sairaaloihin erikoistunut Aleksandr Staubert, ja rakennustyöt aloitettiin vuonna 1830. Rakennukset sijoitettiin Engelin suunnitelmien mukaisesti, ja ne valmistuivat osissa vuoden 1833 aikana.[4]
Vuonna 1835 Uudenmaan lääninsairaala päätettiin siirtää samaan kortteliin, joille tarkoitetut Engelin suunnittelemat kaksikerroksiset lisärakennukset valmistuivat kortteliin vuosina 1836–1838. Vuonna 1841 tehtiin suunnitelma, jossa lääninsairaalaan yhdistettiin osa Helsingin sotilassairaaloista, ja samalla kliininen instituutti päätettiin eriyttää kokonaan omaksi yksikökseen. Arkkitehti Ernst Lohrmann suunnitteli kortteliin 1840-luvulla suuret laajennukset, joista kliinisen instituutin oma rakennus "Uusi klinikka" valmistui vuonna 1848. Muut suunnitelmat sotilassairaalojen muutosta tai niiden rakennuksista eivät lopulta toteutuneet.[4]
Klinikka tunnettiin sen alkuaikoina kaupunkilaisten keskuudessa erityisesti sen iho- ja sukupuolitautien klinikasta, jossa esimerkiksi 1840-luvulla hoidettiin enemmän potilaita kuin kaikilla muilla osastoilla yhteensä.[1] Suurin osa sairaalan osastoista muutti korttelista pikku hiljaa omien rakennustensa valmistuttua muualle kaupunkiin, kuten synnytysosasto Kätilöopistoon vuonna 1878 ja kirurginen osasto Kirurgiseen sairaalaan vuonna 1888. Viimeiset sairaalaan liittyneet rakennukset kortteliin rakennettiin 1890-luvulla.[4]
1920-luvulla korttelissa toimi enää ainoastaan iho- ja sukupuolitautien klinikka. 1990-luvulla yliopiston lääketieteellinen toiminta keskitettiin Meilahteen, minne myös iho- ja sukupuolitautien klinikka muutti vuonna 1992. Korjaustöiden jälkeen kortteliin muutti valtiotieteellinen tiedekunta vuonna 1994.[1]
Kuvagalleria
- Vanhan klinikan sivurakennuksia pihan puolelta nähtyinä
- Vanha klinikka Unioninkadulta etelästä päin nähtynä
- Vuonna 1888 valmistunut pesularakennus Liisankadun kulmassa
- Ns. Uusi klinikka Unioninkadulla
Lähteet
- Järvenpää, Eeva: Vanha klinikka rakennettiin korkealle suojaan miasmahuuruilta Helsingin Sanomat. 11.3.2006. Viitattu 7.4.2020.
- Yliopistoa rakentamassa, s. 122. Helsingin yliopisto, 2010. ISBN 978-952-10-6185-1.
- Vanha Klinikka, Snellmaninkatu 14 - Unioninkatu 37 Kulttuuriympäristön palveluikkuna. Museovirasto. Viitattu 7.4.2020.
- Lilius, Henrik: Kliininen instituutti / Iho- ja sukupuolitautien klinikka. Teoksessa Yliopiston Helsinki, s. 44–46. Helsingin yliopisto, Sanomaprint, 1989. ISBN 951-875-148-X.