Vanha Ruskeasuo

Ensimmäinen Ruskeasuota koskeva kirjattu tapahtuma liittyy kuningas Kustaa Vaasan vierailuun Suomessa vuonna 1555. Tällöin hän antoi Helsingin voudin Anders Korpin hallittavaksi maa-alueen, johon kuului osia nykyisistä Pikku Huopalahden, Haagan, Pasilan, Ruskeasuon ja Meilahden kaupunginosista. Tilan rakennuttuakin Ruskeasuo pysyi metsäalueena yhä 1800-luvun loppuun asti. Ennen kuolemaansa vuonna 1911 Korpaksen tilan silloinen omistaja Edla Loviisa Berggrén vuokrasi maitaan Ruskeasuolta ja Uusipellolta (nykyisen Pikku Huopalahden alueelta) tonteiksi henkilökunnalleen ja ulkopuolisille. Näin syntyi vuodesta 1900 alkaen ensimmäinen asutus nykyisen Vanhan Ruskeasuon alueelle, Koroistentien pohjoispuoliskon itäpuolelle.[6]

Hallinnollisesti ja myös omistuksellisesti Ruskeasuon ympäristöä siirtyi vähitellen Helsingin kaupungille vuosina 1555, 1906 ja 1912. Korpaksen tilaan kuuluneet maat kuuluivat hallinnollisesti Helsingin pitäjän alueeseen ja jäivät näin Helsingin kaupungin sisällä oleviksi saarekkeiksi. Nämä Ruskeasuon ja Uudenpellon asutut alueet siirtyivät Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1925 lähes vuosikymmenen kestäneen pakkolunastusprosessin jälkeen. Kun alueet vuonna 1926 liitettiin hallinnollisesti Helsinkiin, niiden asukasluku oli noin 700 henkilöä.[6]

Ruskeasuon siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1918. Ruskeasuota pidettiin yleisesti maaseutuna, jonne tosin oli siedettävän pituinen matka kaupungista.

Pääelinkeinona Ruskeasuon alueella oli vuosisadan ensimmäisellä kolmanneksella ajuritoiminta, ja sitä kutsuttiinkin ajurikyläksi. Vaikka ajuritoiminta väistyikin 1930-luvun ja autoistumisen myötä, hevoset pysyivät alueella: Ratsupoliisi siirtyi Vanhalle Ruskeasuolle ja kaupunginosaan rakennettiin olympialaisia varten ratsastushallit. Helsingin vanhin[7] siirtolapuutarha raivattiin silloin maaseutuna pidetylle Vanhalle Ruskeasuolle vuonna 1918. Haaga–Keskusta-raitiotie kulki Ruskeasuon Koroistentien kautta vuodesta 1914 vuoteen 1953, jolloin linja lopetettiin. Mannerheimintie rakennettiin 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa Kuusitieltä nykyiseen Vihdintien risteykseen. Alkuvaiheessa ajoneuvoilta perittiin tien käytöstä viertotiemaksu. 1930-luvulta lähtien Vanhalla Ruskeasuolla Paraistentien ja Kiskontien välissä toimi Metallikutomo Oy, jonka toiminta siirtyi Espooseen vuonna 1959.[6]

Vanhan Ruskeasuon alue on saanut nykymuotonsa varsin pitkälle Birger Brunilan vuonna 1945 laatiman asemakaavan mukaisesti. Varhaisimmat kivitalot nousivat vuonna 1948 Vanhalle Ruskeasuolle entisen asutuksen eteläpuolelle Raisiontielle, ja muutaman vuoden kuluttua saivat myös ensimmäiset vanhat puutalot väistyä uuden tieltä. Seuraavien 15 vuoden aikana rakennettiin valtaosa Vanhan Ruskeasuon nykyisestä rakennuskannasta, ja väestöhuippu 4 145 henkilöä saavutettiin vuonna 1960. Puretun puutaloalueen asukkaille tarjottiin mahdollisuus lunastaa pientalotontti Kiskon- tai Karunantien varrelta alueen pohjoisosasta. Alkuperäisistä, 1900-luvun alussa rakennetuista puutaloista nykyään pystyssä on vielä yksi, 1909 valmistunut pientalo osoitteessa Sauvontie 6.[6]

Ruskeasuon urheiluhalli.

Invalidisäätiön (nykyisin Orton) rakennuskompleksi valmistui ensisijaisesti sotainvalidien kuntouttamistarpeisiin Tenholantien päähän vuonna 1943, ja jo vuodesta 1945 lähtien siirryttiin asteittain siviilipotilaiden kuntouttamiseen. Alun perin sotainvalidien, -leskien ja -orpojen ammattikoulutukseen perustettu ammattikoulu on sittemmin avautunut kaikille avoimeksi Keskuspuiston ammattiopistoksi. Invalidisäätiön viereen rakennettiin 1952 Raajarikkoisten työkoulu, joka sittemmin muutti nimensä Ruskeasuon kouluksi ja jota on myöhemmin laajennettu.[6] Vuonna 1940 valmistuneen ratsastushalliin rakennettiin olympialaisten jälkeen erilaisia liikuntatiloja ja halli nimettiin vuonna 1956 Ruskeasuon urheiluhalliksi.[6]

Folkhälsanin senioritalo Mannerheimintien varressa.

Viipurista Helsinkiin siirtynyt Karjalan Yhteiskoulu sai uuden rakennuksensa Vanhalle Ruskeasuolle vuonna 1955. 1980-luvun lopussa yhteiskoulun tiloihin muutti Steinerkoulu.[6]

Lisääntyneen linja-autoliikenteen vuoksi HKL rakennutti vuonna 1960 siirtolapuutarhan pohjoispuolelle bussihallit. 2000-luvulla vanhat varikkorakennukset purettiin ja Mannerheimintien puoleisesta osasta vanhaa varikkoaluetta lohkaistiin liike-, toimisto- ja hotellirakennuksille tontteja. Samalla rakennettiin näiden ja bussivarikon välissä kulkeva Nauvontie.[6][8]

Folkhälsanin senioritalo valmistui Mannerheimintien varteen 1996.[6] Rakennuksen laajennuksen on määrä valmistua nykyisen senioritalon eteläpuolelle vuonna 2016.[9]

Vanhan Ruskeasuon alueella toimii vuonna 1953 perustettu Ruskeasuo-Seura. Paikallisia asioita käsittelevä Ruskeasuolla tapahtuu -lehti ilmestyy kahdesti vuodessa.[10]

Vanhan Ruskeasuon 114 mökkitontin siirtolapuutarhaa ylläpitää ruotsinkielinen Brunakärr koloniträdgårdsförening.[7]

Ruskeasuon luonto- ja ympäristökasvatukseen painottuva päiväkoti sijaitsee osoitteessa Raisiontie 10.[11] Vanhan Ruskeasuon alueella toimii myös steinerpäiväkoti Sirius.[12] Ruskeasuon kouluun otetaan oppilaaksi Etelä-Suomen liikuntavammaisia, monivammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja nuoria.[13] Helsingin Rudolf Steiner -koulu sijaitsee osin Vanhalla Ruskeasuolla ja osin alueen välittömässä läheisyydessä Laaksossa.[14]

Folkhälsanin senioritalon yhteydessä toimii kaikille avoin lounasravintola.[15] Koroistentien ja Mannerheimintien risteyksessä toimii Teboil-huoltoasema. Koroistentien varrella on kukkakauppa[16] ja ravintola-pub Daire (lopettanut).[17] Alueen koillisreunan 2000-luvulla rakennettujen toimistorakennusten kivijalassa toimivat parturi-kampaamo[18] ja Hesburger[19].

Ruskeasuon jousiammuntarata.

Mannerheimintien länsipuolella Pikku-Huopalahdessa sijaitsevat lähimmät päivittäistavarakaupat, Alepa[20] ja K-Supermarket[21]. Myös Vanhalla Ruskeasuolla on Alepa Koroistentien alkupäässä ja K-Market Tenholantiellä.

Keskuspuisto tarjoaa Ruskeasuon asukkaille laajoja ulkoilureittejä. Ruskeasuon liikuntapuistossa on erilaisia liikuntatiloja, ratsastusmaneesi, kahvila ja ulkopuolella jousiammuntarata, ratsastuspolku sekä palloilukenttä.[22]

Ortopedinen sairaala Orton. Samassa rakennuksessa toimii myös Ammattiopisto Live( entinen Keskuspuiston ammattiopisto.)

Vanhalla Ruskeasuolla on kaksi mittavaa työpaikkakeskittymää. Orton Invalidisäätiön ortopedisen sairaalan[23] yhteydessä toimii Ammattiopisto Live(entinen. Keskuspuiston ammattiopisto)[24] ja samalla alueella on myös valtion erityiskoulu Ruskeasuon koulu[25].

Työpaikkoja on merkittävästi myös Vanhan Ruskeasuon luoteisosassa, jossa on Suomen suurin bussivarikko Ruskeasuon varikko.[26] Varikon vieressä Mannerheimintien varrelle 2000-luvulla valmistuneissa toimistorakennuksissa on NCC Rakennus Oy:n[27], Skanskan[28] ja Invalidiliiton[29] pääkonttorit sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean toimipaikka.[30]

Vuonna 2013 ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita alueen 15 vuotta täyttäneistä asukkaista oli 23 prosenttia (koko Helsingin asukkaista 17 prosenttia) ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 23 prosenttia (koko Helsingin asukkaista 20 prosenttia). Korkeimmillaan keskiasteen koulutus oli 36 prosentilla (koko Helsingissä 33 prosentilla) ja korkeintaan perusasteen koulutus tai tuntematon koulutusaste oli yhteensä 18 prosentilla alueen asukkaista (koko Helsingissä 30 prosentilla).[32]

Kunnallisvaaleissa 2008 Vanhan Ruskeasuon ääniharava oli alueella asunut Tuija Brax 122 äänellä (7,3 prosenttia alueen äänistä). Toisena oli 70 ääntä saanut Osmo Soininvaara, kolmantena 32 ääntä saanut Jan Vapaavuori ja neljäntenä 31 ääntä kerännyt Astrid Thors.[35]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa eniten ääniä alueelta keräsi Paavo Arhinmäki (83 ääntä). Toinen oli Osmo Soininvaara 73 äänellä ja kolmas Pekka Haavisto 57 äänellä. Sekä Laura Räty että Mari Kiviniemi saivat Vanhalta Ruskeasuolta 56 ääntä.

Kunnallisvaaleissa 2012 Vanhan Ruskeasuon äänestysalueella eniten ääniä saivat Osmo Soininvaara (Vihreät) 53 ääntä, Jan Vapaavuori (Kokoomus) 31 ääntä, Heidi Hautala (Vihreät) 30 ääntä ja Gunvor Brettschneider (RKP) 27 ääntä.

Presidentinvaaleissa 2012 43,8% Vanhalla Ruskeasuolla äänestäneistä antoi äänensä Pekka Haavistolle, 33,4 prosenttia Sauli Niinistölle, 5,6 prosenttia Paavo Väyryselle, 4,7 prosenttia Paavo Lipposelle, 3,8 prosenttia Paavo Arhinmäelle, 3,7 prosenttia Timo Soinille, 3,5 prosenttia Eva Biaudetille ja 1,8 prosenttia Sari Essayahille. Toisella kierroksella Haavisto sai 57,4 prosenttia ja Niinistö 42,6 prosenttia alueen äänistä.[39]