Vanguard-luokka (sukellusvene)

Britannian pääministeri Margaret Thatcher esitti 10. heinäkuuta 1980 Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterille pyynnön, että Trident I (C4) hankinta mahdollistettaisiin samoin perustein kuin aiempi vuoden 1962 Polaris-ohjusten osto. Britannian hallitus teki 15. heinäkuuta 1980 päätöksen ostaa Yhdysvalloista Trident I (C4) -asejärjestelmän.

Presidentti Ronald Reaganilta anottiin 1982 Yhdysvaltain laivaston tuella hankintalupaa Trident II (D5) -ohjuksille ja Britannian hallitus ilmoitti 11. maaliskuuta 1982 mahdollisuudesta hankkia uusi asejärjestelmä D5-ohjuksineen neljään sukellusveneeseen. Uuden sukellusveneluokan suunnittelu aloitettiin niin kutsuttuna Trident-ohjelmana ja pääministeri Thatcher laski luokan ensimmäisen sukellusveneen HMS Vanguardin kölin 3. syyskuuta 1986.

Luokan alusten ohjusosasto on kopioitu Yhdysvaltain laivaston Ohio-luokan sukellusveneistä, mutta siiloja on ainoastaan kuusitoista eikä 24 kuten Ohiossa. Kullekin ohjusten 192 taistelukärjestä voidaan määrittää oma maali. Ohjusten lisäksi aseistuksena on neljä 21 tuuman torpedoputkea Spearfish-torpedoille, mikä mahdollistaa hyökkäyksen joko sukellusveneitä tai pinta-aluksia vastaan jopa 65 kilometrin etäisyydeltä. Alusten omasuojana on kaksi SSE Mk.10 -heitintä, jotka mahdollistavat tyypin 2066 tai tyypin 2071 harhamaalien laukaisun. Lisäksi aluksiin on asennettu UAP Mk.3 ESM -järjestelmä.

Alusten päävoimanlähteenä on painevesireaktori PWR2, joka on suunniteltu nimenomaan luokan aluksille. Sen käyttöikä on kaksinkertainen edeltäneeseen versioon verrattuna ja on arvioitu, että luokan alukset voivat kiertää maapallon 40 kertaa ilman tankkausta. Reaktori pyörittää kahta GEC-turbiinia, jotka on kytketty yhteen akseliin. Järjestelmä mahdollistaa sukelluksissa 25 solmun nopeuden. Apuvoimalähteenä on kaksi W. H. Allenin kuuden megawatin höyryturbiinigeneraattoria sekä varavoimana kaksi kahden megawatin Paxman-dieselmoottoria.

Aluksille suunniteltiin uusi komentojärjestelmä SMCS (engl. Submarine Command System), joka on sittemmin otettu käyttöön Trafalgar-luokan sukellusveneissä.

Aluksille on asennettu Thaleksen tyypin 2054 kaikuluotain, jossa on yhdistetty tyyppien 2046, 2043 ja 2082 kaikuluotaimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tyypin 2043 kaikuluotain on runkoon asennettu aktiivi/passiivi etsintäkaikuluotain, tyyppi 2082 on passiivinen maalinosoitus ja etäisyydenmittauskaikuluotain ja tyyppi 2046 on hinattava hyvin matalalla taajuudella toimiva kaikuluotain. Merenkulun apuna on I-alueen tyypin 2007 merenkulkututka. Aluksella on kaksi periskooppia, joista CK51 on maalin etsintää varten ja CH91 hyökkäystä varten. Kummassakin on televisio ja lämpökamera perinteisen optisen järjestelmän lisäksi.

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

• Vanguard-luokan viralliset sivut