Vampyyritanssijatar
Vampyyritanssijatar (tansk. Vampyrdanserinden) on vuonna 1912 valmistunut tanskalainen mykkäelokuva. August Blomin ohjaaman melodraaman pääosia esittävät Clara Wieth, Henry Seemann, ja Robert Dinesen.
Vampyyritanssijatar | |
---|---|
Vampyrdanserinden | |
Ohjaaja | August Blom |
Käsikirjoittaja | Waldemar Hansen, Nicolai Brechling |
Kuvaaja | Axel Graatkjær |
Pääosat | Clara Wieth, Henry Seemann, Robert Dinesen |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Tanska |
Tuotantoyhtiö | Nordisk Films Kompagni |
Ensi-ilta |
4. maaliskuuta 1912 (Tanska) 11. maaliskuuta 1912 (Suomi) |
Kesto | 596 metriä (28 min.) |
Alkuperäiskieli | mykkäelokuva |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Juoni
Suositun vampyyritanssin esittäjän Silvia Lafontin uudeksi pariksi kiinnitetään nuori tanssija Oscar Borch. Kokematon Oscar rakastuu intohimoisesti Silviaan, mutta tulee useaan kertaan torjutuksi. Ennen illan esitystä Oscar juo myrkkyä ja makaa tanssin päätyttyä näyttämöllä kuolleena.[1][2]
Näyttelijät
Clara Wieth | … | Silvia Lafont, vampyyritanssijatar |
Henry Seemann | … | kreivi von Waldberg, Silvian sulhanen |
Robert Dinesen | … | Oscar Borch, Silvian tanssipari |
Carl Schenstrøm | … | |
Julie Henriksen | … | |
Birger von Cotta-Schønberg | … | |
Frederik Jacobsen | … | tarjoilija |
Agnes Nørlund | … | |
Frederik Christensen | … | |
Ingeborg Bruhn Bertelsen | … | |
Svend Bille | … | |
Axel Boesen | … | |
Johanne Krum-Hunderup | … | Oscarin äiti |
Otto Lagoni | … | |
H. C. Nielsen | … | |
Maggi Zinn | … | [3] |
Tuotanto ja vastaanotto
Nordisk Films Kompagnin tuottama[3] Vampyyritanssijatar on mainittu yhtenä ensimmäisistä vampyyrielokuvista,[4] mutta todellisuudessa se on valkoinen orjakauppa -elokuvien ja Asta Nielsenin Kuilun vanavedessä tehty eroottinen melodraama. Elokuvan ”vampyyri” on klassisen tanssijakoulutuksen saaneen Clara Wiethin esittämä femme fatale, jonka naisellinen viehätysvoima ajaa rakastuneen miehen tuhoon.[5] Nimitys vamppi vakiintui myöhemmin Yhdysvalloissa Helen Gardnerin ja Theda Baran tähdittämien elokuvien myötä[6]. August Blomin ohjaustyön ansioita ovat juonta kuljettava määrätietoinen leikkaus, tuolloin vielä harvinaiset lähikuvat sekä teatteriyleisön reaktoiden kuvaaminen loppuhuipennuksen luoman vaikutelman lisäämiseksi[5].
Aikansa rohkeimpiin elokuviin kuulunut[3] Vampyyritanssija oli suuri yleisömenestys ja teki Wiethistä kansainvälisen tähden[7]. Helsingissä, jossa elokuvaa esitettiin heti Tanskan ensi-illan jälkeen, sitä mainostettiin ”näytäntökauden parhaana kuvana”[8]. Tamperelaisen elokuvateatterin mukaan ”kaikkialla missä tätä kuvasarjaa on viime viikkoina näytelty ovat teatterissa kävijät suorastaan tapelleet lipuista!”[9]
Elokuvan heikkotasoinen kopio on nähtävissä European Film Gateway -sivustolla[10].
Lähteet
- Elokuvan tanskalainen juoniselostus dfi.dk. Arkistoitu 13.10.2017. Viitattu 13.10.2017.
- Elävienkuvien Teatterin ohjelma. Tornion Uutiset, 9.11.1912, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- Det Danske Filminstitut: Filmdatabasen dfi.dk. Viitattu 13.10.2017.
- Penke, Niels: Der skandinavische Horrorfilm: Kultur- und ästhetikgeschichtliche Perspektiven, s. 10. Bielefeld: Transcript, 2013. ISBN 978-3-8376-2001-6.
- Cherchi Usai, Paolo: Schiave bianche allo specchio: Le origini del cinema in Scandinavia (1896-1918), s. 68–69, 212. Pordenone: Studio Tesi, 1986. ISBN 88-7692-132-X.
- Abel, Richard (ed.): Encyclopedia of Early Cinema, s. 224, 378. Abingdon: Routledge, 2005. ISBN 0-415-23440-9.
- Allmovie allmovie.com. Viitattu 13.10.2017.
- Maxim-elokuvateatterin mainos. Helsingin Sanomat, 10.3.1912, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
- Central-elokuvateatterin mainos. Aamulehti, 13.10.1912, s. 5. Artikkelin verkkoversio.
- European Film Gateway europeanfilmgateway.eu. Viitattu 13.10.2017.
Aiheesta muualla
- Vampyyritanssijatar Internet Movie Databasessa. (englanniksi)