Vammantuottamus
Vammantuottamus on rikos, jossa syyllinen aiheuttaa huolimattomuudellaan toiselle vakavuudeltaan ei-vähäisen ruumiinvamman tai sairauden. Suomen rikoslain mukaan siitä voi saada sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.[1] Vammantuottamusta kovempi rikos on kuolemantuottamus.[2][3]
Vammantuottamus Suomen laissa
Suomen rikoslain 21 luvussa säädetään seuraavasti:
10 § (21.4.1995/578): Vammantuottamus[4]
Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen, on tuomittava vammantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
11 § (21.4.1995/578) Törkeä vammantuottamus[5]
Jos vammantuottamuksessa ruumiinvamma tai sairaus aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä vammantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Vammantuottamusten määrä Suomessa
Suomen käräjäoikeudet tekivät vuosina 2009–2012 noin vuosittain 200 ratkaisua (189–229 kpl/vuosi) rikostapauksissa, joista vakavin syyte oli vammantuottamus tai törkeä vammantuottamus. Syytteistä rikosnimike hyväksyttiin vuosittain 164–188 tapauksessa ja hylättiin noin 10 prosentissa tapauksista.[6]
Vuonna 2014 vammantuottamuksesta päärikoksena tuomittiin 357 henkilöä, joista 354 sai sakkorangaistuksen, kaksi ehdollista vankeutta ja yksi ehdotonta vankeutta. Törkeästä vammantuottamuksesta päärikoksena tuomittiin samana vuonna 20 henkilöä, joista neljä sai sakkoa, kahdeksan ehdollista, yksi yhdyskuntapalvelua ja seitsemän ehdotonta vankeutta.[7]
Lähteet
- Rikoslaki (19.12.1889/39), 21 luku - Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, 10 § Vammantuottamus Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 23.6.2019
- Rikoslaki (19.12.1889/39), 21 luku - Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, 11 § Törkeä vammantuottamus Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 23.6.2019
- Seuraamusjärjestelmä 2015 - kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossa Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Viitattu 23.6.2019.
Aiheesta muualla
- Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia 2011 (Vuoden 2009 oikeuskäytännön mukaisesti, vahingonkorvauslain 5 luvun säännösten nojalla kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä kärsimyksestä suoritettavien korvausten määriä, pdf-julkaisu) (Arkistoitu – Internet Archive) - Suositus ohjaa käräjäoikeuksien uhrille tuomitsemien vahingonkorvausratkaisujen määrää. (oikeusministerio.fi)