Valtionvaakunan ritarikunta

Valtionvaakunan ritarikunta (vir. Riigivapi teenetemärk) on korkea-arvoisin Viron ansioritarikunnista. Se perustettiin presidentti Konstantin Pätsin antamalla asetuksella vuonna 1936 Viron itsenäisyyspäivän 24.2.1918 muistoksi. Ritarikunnan merkeillä palkitaan vain maan omia kansalaisia valtion hyväksi suoritetuista teoista ja palveluksista.

Valtionvaakunan ritarikunnan I luokan ritarimerkki.

Kunnianosoitusta jaetaan viidessä luokassa, joiden lisäksi on olemassa myös erikoisluokka ketjuilla:[1]

• Erikoisluokka ketjuilla
• 1. luokka
• 2. luokka
• 3. luokka
• 4. luokka
• 5. luokka

Viron tasavallan 90-vuotisjuhlavuotena helmikuussa 2008 jaettiin ensimmäisen kerran Valtionvaakunan ritarikunnan ketjuja uudelleenitsenäistymisen jälkeen. Presidentti Konstantin Pätsille aikoinaan annettu ainoa ketju on edelleen Moskovassa, ja se kuuluu Kremlin heraldiseen kokoelmaan, jonne se todennäköisesti jääkin. Pääministeri Andrus Ansip luovutti ketjun ja ensimmäisen luokan ristin tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilvekselle. Presidentti Ilves puolestaan myönsi ketjun entisille presidenteille: postuumisti presidentti Lennart Merelle ja elossa olevalle presidentti Arnold Rüütelille.

Viron tasavallan presidentti Kersti Kaljulaid ja edeltävä presidentti Toomas Hendrik Ilves puolisoineen. Presidentti Kaljulaidilla valtiopäämiehen tunnuksena Valtionvaakunan ritarikunnan ketju ja ritarimerkki. Edeltävällä presidentillä Ilveksellä I luokan nauha ritarimerkkeineen.

Ritarikunnassa on yhteensä kuusi luokkaa. Ritarikuntamerkkinä on kullattu ns. suuri valtion vaakuna, jossa on keskellä kolme sinistä leijonaa ja vaakunaa reunustaa kaksi monilehtistä tammenoksaa. Vaakunan koko vaihtelee luokittain. Ensimmäisen luokan merkki on halkaisijaltaan 58 mm, toisen ja kolmannen luokan 55 mm sekä neljännen ja viidennen 42 mm. Kääntöpuolella on kohokuvioituina numeroina päivämäärä ”24.2.1918”.

Ritarikuntaketju on kultaa ja leveydeltään 30 mm. Se muodostuu vanhoista virolaisornamenteista, mm. 48 kultalyhteestä. Ketjuun kuuluu myös jalokivikoristeita, yksi rubiini, kolme safiiria ja 96 timanttia. Ketjusta roikkuvan vaakunan halkaisija on 69 mm. Rintatähti kuuluu sekä ketjuun että ensimmäisen ja toisen luokan kunniamerkkiin. Ketjun ja I luokan merkin rintatähti on halkaisijaltaan 87 mm. Keskellä on 42 mm:n valtion vaakuna. Ketjun rintatähti on kultaa, I ja II luokan tähti hopeaa.

Ritarikunnan nauha on tummansininen moireekuvioitu silkkinauha. Oikean olkapään yli kannettavan I luokan nauhan leveys on 105 mm. II ja III luokan merkki kannetaan perinteen mukaan kaulassa 41 mm nauhassa. Rinnan vasemmalla puolella kannettavien IV ja V luokan merkkien nauhan leveys on 35 mm.