Valmet

Valmetin juuret ulottuvat pisimmillään 1750-luvulle. Helsingin edustalla sijaitsevassa Viaporin (Suomenlinnan) linnoituksessa toimi tuolloin pieni allastelakka, joka päätyi 1900-luvulla Suomen valtion omistukseen ja osaksi Valmetia.[6] Tamfelt, teknisten tekstiilien toimittaja, perustettiin vuonna 1797.[10]

Valmetissa on myös useita yrityksiä, jotka on perustettu 1800-luvulla. Karlstads Mekaniska Werkstad (KMW) aloitti toimintansa Ruotsissa vuonna 1865. Beloit Corporation aloitti 1858 valimotoiminnan Beloitin kaupungissa Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa ja Sunds Bruk, Sunds Defibrator Industries Ab:n edeltäjä, perustettiin Ruotsissa vuonna 1868.[10]

Valmetin valmistama M100 -sarjan metrojuna

Suomen valtion asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa. Perustamisvuonna yrityksellä oli noin 6 200 työntekijää.[11]

Yhtiömuodoksi tuli vuonna 1951 osakeyhtiö ja nimeksi Valmet Oy.[11] Entisissä asetehtaissa alettiin valmistaa muun muassa hammaslääkärintuoleja, trukkeja, paperikoneita ja Terhi-perämoottoreita.[6] Samana vuonna Valmet aloitti paperikoneiden valmistuksen[12] entisellä tykkitehtaallaan Rautpohjassa. Ensimmäinen paperikone toimitettiin vuonna 1953. Kansainvälisesti merkittäväksi paperikonevalmistajaksi Valmet kohosi 1960-luvun puolivälissä toimittaessaan useita koneita maailman johtaviin paperiteollisuusmaihin.[11] Vuonna 1961 Valmet oli Suomen kuudenneksi suurin yhtiö ja sillä oli 8 841 työntekijää.[11]

1970- ja 1980-luvuilla Valmet valmisti muun muassa laivoja, lentokoneita, rynnäkkökivääreitä, vetureita ja traktoreita, mutta vähitellen Valmet alkoi keskittyä paperikoneisiin ja niihin liittyvään teknologiaan.[6] Vuonna 1988 Valmetilla oli 17 405 työntekijää.[11]

Pääartikkeli: Metso (yritys)

Vuonna 1999 Valmet yhdistyi Rauma Oy:n kanssa, ja syntyi Metso Oy.[6]

Paperikoneista tuli Metson yksi liiketoiminta-alue. Vuonna 2000 Metso osti paperikonevalmistaja Beloit Corporationin huolto- ja varaosatoiminnot.[13]

Joulukuussa 2006 Metso osti norjalaisen Aker Kvaerner ASA:n Pulping- ja Power -liiketoiminnot.[14] Marraskuussa 2009 Metso kertoi ostaneensa Tamfelt Oyj:n.[15]

Vuoteen 2008 mennessä paperikoneiden kysyntä alkoi hiipua. Aiemmin liiketoiminnan arvo oli ollut yli miljardi euroa vuodessa. Syynä pudotukseen oli paperin kulutuksen lasku länsimaissa, joissa esimerkiksi uutisia alettiin enenevissä määrin lukea digitaalisesti paperin sijaan.[12]

Finanssikriisi oli kasvattanut voimakkaasti verkkokaupan määrää, mikä kasvatti myös pahvista tehtyjen pakkauslaatikoiden kysyntää. Pakkauskartonkia valmistettiin koneilla, jotka olivat merkittävästi edullisempia kuin paperikoneet ja joiden laatuvaatimukset olivat paljon matalammalla. Liiketoiminta ei ollut kovin houkuttelevaa, mutta siitä huolimatta yhtiö päätti panostaa kartonkiin. Se alkoi suunnitella aivan uudenlaista kartonkikonetta.[12]

Vuonna 2011 markkinoille tuotiin Opticoncept M -kartonkikone. Kone erosi aiemmista koneista esimerkiksi siinä, että asiakas saattoi valita siihen osat, jotka voitiin yhdistää toisiinsa Lego-palikoiden tapaan. Tämä tehosti ja yksinkertaisti koneiden suunnittelua.[12]

Lokakuussa 2013 ylimääräinen yhtiökokous päätti jakaa Metso Oyj:n kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi; Metsoksi ja Valmetiksi.[6] Jakautuminen tapahtui 31.12.2013, jolloin Kaivos ja maarakennus sekä Automaatio -liiketoiminnoista muodostui Metso Oyj.[9]

Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminnoista muodostui uusi yhtiö, Valmet Oyj. Valmetin hallituksen puheenjohtajaksi tuli Jukka Viinanen, Metson hallituksen puheenjohtaja.[9] [12] Valmetin toimitusjohtajana aloitti Metson johtoryhmään kuulunut Pasi Laine.[16] Toimintoja saneerattiin ja tuotantoa keskitettiin ja siirrettiin osittain Suomesta ulkomaille. Työpaikkansa menetti 2 500 ihmistä.[12]

Maaliskuussa 2015 Valmetin hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Viinasen tilalle hallituksen ulkopuolelta ruotsalainen Bo Risberg.[9] Huhtikuussa Valmet toi sellutehtaiden, paperikoneiden ja energiakattiloiden rinnalle uuden tuotteen, automaation. Se osti Metsolta 340 miljoonalla eurolla prosessiautomaatiojärjestelmiä ja -palveluja (PAS) tarjoavan yksikön. Yksikön asiakkaista noin 80 prosenttia oli jo valmiiksi Valmetin asiakkaita ja oston avulla Valmet saattoi tarjota heille isompia kokonaisuuksia.[17][18] Heinäkuussa Valmet kertoi ostavansa Massimiliano Corsinin pehmopaperien ja kuitukankaiden valmistukseen tarvittavien uudelleenrullaimien valmistustoiminnan Italian Pesciasta.[19]

Vuonna 2017 Valmetilla oli Suomessa 4 600 työntekijää, joista 1 300 työskenteli valmistavassa tuotannossa, esimerkiksi hitsaajina.[20]

Alkuvuonna 2019 Valmet osti pohjoisamerikkalaisen, 650 henkilöä työllistäneen GL&V-yhtiön.[21] GL&V oli sellu- ja paperiteollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja[22], eli se esimerkiksi toimitti uutta teknologiaa metsäteollisuudelle, uusi metsäteollisuuden koneita ja myi varaosia sellu- ja paperiteollisuudelle.[21] Toukokuussa Valmet osti yhdysvaltalaisen J&L Fiber ­Services -yrityksen, joka työllisti noin 100 henkilöä Winconsinin osavaltiossa. J&L valmisti matalasakeusjauhinteriä, jota käytetään sellun ja paperin valmistuksessa.[22] Molemmista yhtiöistä tuli osa Valmetin palveluliiketoimintaa.[22] Syyskuussa 2019 Valmet kertoi rakentavansa uuden kuituteknologialaitoksen Sundsvallin kuntaan Ruotsiin. Koelaitoksen tavoitteena on vahvistaa bioenergian, biopolttoaineiden ja biokemikaalien tutkimus- ja kehitystyötä. Laitoksessa on muun muassa uusi BioTracTM-pilottilaitteisto, jossa käytetään Valmetin DNA -ohjausjärjestelmää.[7] Paperi-, kartonki- ja pehmopaperikoneiden yhteenlaskettu liikevaihto oli miljardi euroa. Perinteisten paperikoneiden osuus oli noin kymmenen prosenttia, eli vuositasolla 1–2 paperikonetta. Vuoteen 2013 verrattuna yhtiön liikevaihto oli kasvanut lähes 40 prosenttia ja sen liiketulos oli kuusinkertaistunut.[12]

Pääartikkeli: Neles

Kesäkuun lopulla 2020 Metsosta irrotettiin Neles. Suomen valtio myi 15 prosentin osuutensa Valmetille.[16] Heinäkuun puolivälissä ruotsalainen Alfa Laval tarjoutui ostamaan Neleksen. Valmetin toimitusjohtaja Laine soimasi Neleksen hallitusta harkitsemattomasta toiminnasta ja liian halvan hinnan hyväksymisestä. Laine oli johtanut aikoinaan Nelesin liiketoimintaa ja oli kuvitellut Valmetin voivan ostaa aikaa myöten lisää sen osakkeita. Alfa Lavalin toimitusjohtaja kertoi saaneensa Neleksen "korona-alennuksella" ja ruotsalainen talouslehti Dagens Industri ilakoi kannessaan ruotsalaisten omistavan Suomen teollisuuden. Valmet alkoi ostaa Neleksen osakkeita. Syksyyn mennessä Valmet omisti lähes 30 prosenttia osakkeista. Alfa Laval sai ostotarjouksensa tueksi vain kolmasosan Neleksen omistajista ja vetäytyi kisasta marraskuussa.[16]

Tammikuussa 2021 Valmet kertoi toimittavansa ruotsalaisen Renewcellin tehtaille laitteistoja, joilla voidaan valmistaa liukosellua kierrätysvaatteista ja -tekstiileistä.[23] Toukokuussa Valmet kertoi toimittavansa selluloosasta tekstiilikuitua tekevälle Spinnovalle kuivausteknologiaa.[23] Valmetin tekstiiliteollisuudelle valmistamille laitteistoille on kysyntää Euroopassa, sillä EU-maissa käytöstä poistettavien tekstiilien keräys kierrätykseen on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä. Valmet oli kehittänyt kierrätysteknologiaa Renewcellin kanssa vuosia ja rakensi sen kanssa pilottilaitoksen sekä tehtaan Sundsvalliin.[23] Heinäkuussa 2021 Valmet ja Neles sopivat yhdistymisestä.[24] Neleksen omistajat saivat 18,8 prosenttia yhdistyvästä yhtiöstä. Yhtiöiden synergioita myynnissä pidettiin suurina. Neleksen avulla haluttiin kasvattaa myyntiä automaatiojärjestelmissä, mutta sen tuotteita haluttiin myydä myös paperiteollisuudelle.[16]

Neles fuusioitui Valmetiin huhtikuussa 2022 ja siitä tuli Valmetin viides liiketoimintalinja, Virtauksensäätö.[25] Yhtiöissä oli useita johtajia ja työntekijöitä, jotka tunsivat toisensa Metso-ajoilta. Yhdistymisen jälkeen yrityksessä oli 17 000 työntekijää, joista 3 000 tuli Neleksestä.[5]

Kesällä 2022 Valmetin johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Pasi Laineen lisäksi Katri Hokkanen, Bertel Karlstedt, Julia Macharey, Aki Niemi, Petri Paukkunen, Sami Riekkola, Anu Salonsaari-Posti, Vesa Simola, Simo Sääskilahti, Celso Tacla, Jukka Tiitinen, Jari Vähäpesola ja Xiangdong Zhu.[28]

Valmetin hallitukseen kuuluu 5–8 varsinaista jäsentä. Kesällä 2022 hallitukseen kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Mikael Mäkinen, hallituksen varapuheenjohtaja Jaakko Eskola ja Pekka Kemppainen, Monika Maurer, Eriikka Söderström, Aaro Cantell, Anu Hämäläinen, Per Lindberg sekä henkilöstön edustajana Juha Pöllänen.[29]

Valmetin suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.8.2022 olivat:[30]

• Solidium Oy (Suomen valtion sijoitusyhtiö) 10,10 %
• Oras Invest 4,31 %
• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3,25 %
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 2,54 %
• Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1,51 %
• OP-rahastot 1,30 %

Valmetin, Fortumin ja VTT:n yhteisessä bioöljyprojektissa kaupallistettiin integroitu pyrolyysiteknologia, jolla voidaan tuottaa uusiutuvaa bioöljyä korvaamaan teollisuuden lämmitysöljyä. Jatkoprojektissa Valmet ja Fortum kehittivät teknologiaa, jolla voidaan tuottaa lignoselluloosaperäisiä polttoaineita, kuten liikennepolttoaineita tai bionesteitä. Ne tekivät yhteistyötä ruotsalaisen öljynjalostajan Preemin kanssa.[31]