Valtio (Zenon)

Zenon Kitionilainen oli stoalaisuuden perustaja. Hän eli ja kirjoitti 300- ja 200-lukujen taitteessa eaa. Zenon oli ensimmäisiä filosofeja Platonia seuranneessa pitkässä filosofisessa traditiossa, jotka kuvasivat ihannevaltion tarkoituksenaan ymmärtää eettisiä periaatteita paremmin. Zenonin teos vaikuttaa kirjoitetun tietoiseksi vastaukseksi Platonin Valtiolle.[1]

Valtion tarkoituksena oli hahmotella stoalaisiin periaatteisiin perustuva ihannevaltio eli utopia. Tällaisessa valtiossa hyveelliset miehet ja naiset eläisivät yksinkertaisen askeettista elämää tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Jotkut myöhemmät stoalaiset olivat häpeissään teoksen radikaaleista ajatuksista.

Plutarkhoksen mukaan Zenonin teoksen päämääränä oli se, ettei jokaisessa kaupungissa olisi erillisiä ja erilaisia lakeja, vaan sen sijaan kaikkia ihmisiä pidettäisiin maanmiehinä ja kansalaisina. Tällöin voitaisiin löytää yksi elämäntapa ja järjestys.[2] Plutarkhoksen kuvauksesta ei kuitenkaan käy ilmi, oliko hän lukenut teosta itse.

Diogenes Laertioksella on säilynyt teoksen sisällöstä kuvaus, joka on peräisin muutoin tuntemattomalta skeptikko Kassiokselta. Kassioksen kuvaus teoksesta ei kuitenkaan ole puolueeton, koska hänen tavoitteenaan vaikuttaa olleen kuvata Valtiosta kaikki ne opit, joita hän piti moraalittomina. Näihin kuuluivat Zenonin mielipide yleisen koulutuksen poistamisesta; näkemys siitä, että vain hyveellisiä ihmisiä voidaan pitää todellisina kansalaisina; näkemys siitä, että miesten ja naisten tulisi pitää samanlaisia vaatteita; ja ajatus siitä, että naisten tulisi olla yhteisiä:

»Eräät, muiden muassa skeptikko Kassios, moittivat Zenonia koko joukosta asioita. Ensiksikin he syyttävät häntä siitä, että hän sanoo Valtion alussa tavanomaisia oppiaineita hyödyttömiksi. Toinen syytös on, että hän sanoo kaikkien niiden, jotka eivät ole hyviä, olevan toisilleen vihollisia, vastustajia, orjia ja muukalaisia, myös vanhempien lapsilleen, veljien veljilleen ja ystävien ystävilleen. Edelleen hän esittää Valtiossa, että vain hyvät ovat kansalaisia, ystäviä, omaisia ja vapaita. [...] Lisäksi hän määrää Valtiossa vaimot yhteisiksi [...] Hän käskee miehiä ja naisia käyttämään samanlaista vaatetusta ja kieltää peittämästä mitään ruumiin osaa kokonaan.[3]»

»Viisas rakastuu nuorukaisiin, jotka ulkomuodoltaan ilmentävät luontaista taipumusta hyveellisyyteen, kuten sanovat Zenon Valtiossa, Khrysippos teoksen Elämänmuodoista ensimmäisessä kirjassa ja Apollodoros Etiikassa [...] Heidän mukaansa viisaiden tulee pitää vaimonsa yhteisinä, niin että kukin voi yhtyä haluamaansa naiseen [...] Tällöin voimme rakastaa isällisesti kaikkia lapsia ja aviorikoksiin liittyvä mustasukkaisuus katoaa.[4]»

Lisäksi Diogeneen mukaan Zenon katsoi, että viisas mies menee naimisiin ja tekee lapsia.[5] Hänen mukaansa kaupunkeihin ei pidä rakentaa pyhäkköjä, koska arvoton temppeli ei ole pyhä, eikä rakennusmiesten rakentama tempeli ole paljon arvoinen;[6] kaupunkeihin ei tule myöskään rakentaa oikeusistuimia eikä urheilupaikkoja.[7] Athenaiokselta on lisäksi säilynyt sitaatti, jonka mukaan kaupunki tulee rakentaa rakkauden perustalle, koska Rakkaus on ystävyyden ja vapauden jumala, joka takaa kaupungin turvallisuuden.[8]

Jotkut myöhemmät stoalaiset vaikuttavat suhtautuneen Zenonin teokseen häpeillen. Tätä ei auttanut se, että Zenonin merkittävimpiin seuraajiin stoalaisen koulun johdossa kuulunut Khrysippos julkaisi teokset Valtiosta, joka oli todennäköisesti Zenonin teoksen kommentaari, sekä Oikeudenmukaisesta. Niissä hän puolusti monien muiden asioiden ohella insestiä ja kannibalismia.[9] Ei kuitenkaan liene todennäköistä, että Khrysippos olisi todella suositellut tällaista käyttäytymistä; hän vastasi todennäköisesti kritiikkiin, jonka mukaan sellaisessa vapaata rakkautta harjoittavassa yhteiskunnassa, jossa ihmiset eivät tiedä varmasti ketkä ovat heidän sukulaisiaan, insestisiä suhteita sattuisi silloin tällöin; kannibalismin käsittely puolestaan liittyy todennäköisimmin stoalaiseen ajatukseen siitä, että kuolleet ruumiit ovat kuin tyhjiä kuoria. Joka tapauksessa Khrysippoksen ajatukset tarjosivat lisää aseita niiden käsiin, jotka halusivat hyökätä Zenonia ja koko stoalaisuutta vastaan.

Jotkut syyttivät Zenonin saaneen huonoja vaikutteita Krates Thebalaiselta, jonka oppilas Zenon oli. Zenonin naljailtiin kirjoittaneen teoksensa ”koiran hännän juuressa”.[10] Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. stoalaiset pyrkivät puhdistamaan opistaan niitä vaikutteita, joita kyynisyydellä oli ollut varhaiseen stoalaisuuteen. Zenonin sanottiin olleen Valtiota kirjoittaessaan ”nuori ja ajattelematon”.[11]

Sanottiin myös, että Zenon oli kirjoittanut asioita, joita stoalaiset eivät sallineet oppilaidensa lukevan, ennen kuin olivat todistaneet olevansa aitoja filosofeja.[12]

• Dawson, Doyne: Cities of the Gods: Communist Utopias in Greek Thought. Oxford University Press, 1992.
• Schofield, Malcolm: The Stoic Idea of the City. Cambridge University Press, 1991.