Valtimon koulu

Haapakylän kansakoulun perustaminen käsiteltiin Nurmeksen kuntakokouksessa maaliskuussa 1883. Asia oli hyvin perusteltu ja kyläläiset olivat jo tiedustelleet sopivia taloja kouluhuoneistoksi. Koululle vuokrattiin huoneet Antti Kuokkaselta Kuokkalan tilalta.

Koulu avattiin Haapajärven kansakouluna 1. lokakuuta 1883. Kouluhuone oli koristeltu. Juhla aloitettiin kello kaksitoista virrellä, jota koulun harmoni säesti. Pastori Pfaler puhui koulun merkityksestä kehittää ruumista, henkeä ja sielua. Ruumis ja henki olivat välikappaleet sielua ja iänkaikkisuutta varten. Kauppias Otto Tuhkunen julisti koulun avatuksi, jonka jälkeen hän esitteli opettaja Aaro Sikasen. Sikanen toivoi opetukseen vanhempien ja Nurmeksen seurakunnan muiden opettajien tukea. Talollinen Tuomas Piironen vastasi koulupiirin puolesta. Pastori J. H. Reijonen piti pontevan kehotuspuheen valon virittämisestä armaassa isänmaassamme.

Koulu oli tarkoitettu pojille ja tytöille, oppilaita ilmoittautui 22. Vuonna 1889 Koulu siirtyi Pekka Savolaisen taloon Lamminpäähän. Savolaisen aikana koulun toiminta oli epävakaista, sillä hän oli suuren perheen isä. Lisäksi Lamminpää oli kylmä.^selvennä

Nurmes jaettiin 1891 yhdeksään koulupiiriin. Haapajärven piiriin kuuluivat Haapajärven lisäksi Halmejärvi, Hirsiniemi, Koppelo, Elomäki, Maanselkä, Rasimäki ja Halmejärven hoitoalueen länsiosa. Ylikylän piirin käsitti Ylikylän, Koiravaaran, Sivakan ja Halmejärven hoitoalueen itäosan. Karhunpään piiriin kuuluivat Karhunpää, Jokikylän itäosa ja Pajukoski. Haapakylän koulu oli Nurmeksen pienin koulu 1890-luvun alussa. Koulussa oli vuosittain hieman yli 20 oppilasta, joista suurin osa oli tyttöjä. 1900-luvun vaihteessa Haapakylän koulu kasvoi yli kolmanneksella, jolloin oppilasmäärä läheni jo 40 koululaista. Karhunpäässä oli kymmenen lasta vähemmän.

Koulu kävi pieneksi ja uutta koulurakennusta varten ostettiin kauppias M. Koistiselta tontti Urpialan tilalta vuonna 1901. Tontilla oli seppä Lauri Juntusen mökki. Rakentamiseen päästiin 1907 ja koulu valmistui 1909, samalla saatiin öljylamput. Koululaitoksen kohdalla Valtimon itsenäistyminen Nurmeksesta ei tuonut suurta mullistusta. Kunta osti edelleen kirjat ja muut koulutarpeet, ja valtio avusti 75 prosentilla. Päreeseen oli turvauduttava uudelleen 1918, jolloin ei öljyä saatu. Syksyllä 1919 saatiin öljyä yhteen lamppuun.

Oppilaat lämmittivät koulun ennen tuntien alkua ja siivosivat koulun kotiin pääsyä. Erään kerran oli kovimmilla pakkasilla oppilailla vapaata, sillä johtokunta ei ollut huolehtinut haloista. Johtokunta ehdotti vahtimestareiden palkkaamista luokkien lämmittämiseksi, mutta tähän ei kuntakokous suostunut. Oppilaita oli vuonna 1904 jo niin paljon, että johtokunta esitti toisen opettajan palkkaamista. Apuopettajattaren virka lakkautettiin talvella 1915, sillä oppilaita ei ollut riittävästi. Lakkautus oli tilapäinen. Kolmas opettaja palkattiin vuonna 1924, neljäs vuonna 1942, viides 1946, kuudes 1950 ja seitsemäs 1951.

Kirkonkylän alakansakoulu aloitti 1924. Alakoulu siirrettiin Piirolan taloon vuonna 1930. Kirkonkylän kansakoulun oppilasmäärä nousi yli sadan 1930-luvulla ja yli kahdensadan 1940. Kirkonkylälle tarvittiin uusi koulu. Arkkitehti Erkki Pitkäsen suunnittelema ja vuonna 1951 valmistunut koulutalo oli kunnan monumentaalisin rakennus. Myös sisältö oli uutta pulpetteja myöten. Seppälän koulutontille nousseesta talosta oli kaunis näköala Haapajärvelle. Lampelaan, Kastelliin ja Pehkolaan sijoitetut luokat voitiin palauttaa saman koulun yhteyteen. Oppilasmäärä oli suurimmillaan lukuvuonna 1955–1956, jolloin koulussa oli 263 oppilasta.

Kansakoululaitoksesta siirryttiin yhteiseen perusopetukseen vuonna 1973, jolloin opetusta annettiin vuosiluokilla 1.–6.

Vuonna 1951 valmistunut koulurakennus on sittemmin purettu palvelutalon tieltä ja vuonna 1909 valmistunut vanha koulurakennus on myös poissa käytöstä. Esiopetus alkoi vuonna 2001 keskitetysti Kirkonkylän koulussa. Vuonna 2002 koulun oppilasmäärä kasvoi, kun Ylä-Valtimon koulu ja Karhunpään koulu yhdistettiin Kirkonkylän kouluun. Muutoksen mukana myös erityisopetus keskittyi kouluun ja koulussa toteutettiin tiivistä integraatiota perusopetuksen ja erityisopetuksen välillä. Opetusta annettiin esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin. Pajukosken koulun ja Rumon koulun oppilaat siirtyivät Kirkonkylän koulun oppilaiksi syksyllä 2005 ja 2006. Tämän jälkeen Kirkonkylän koulu oli Valtimon kunnan ainoa alakoulu.

Kirkonkylän koulussa todettiin vuonna 2008 olevan sisäilmaongelmia, minkä vuoksi kaikki oppilaat päätettiin siirtää yläkoulun tiloihin. Sen jälkeen Valtimon keskustassa on ollut yhtenäiskoulu, jossa opiskelevat kaikki luokka-asteet esikoulusta lukioon asti. Nykyinen Valtimon koulu käsittää kaksi rakennusta, jotka ovat vuonna 1958 rakennettu punainen tiilitalo eli "A-talo" ja sininen talo eli "B-talo". Myös B-talolla on mitattu sisäilmaongelmia, jonka johdosta sekin on aiottu purkaa jossain vaiheessa.

Oppilaiden ruokailu tapahtuu B-talon ruokalassa. A-talo sisältää useampia luokkia kuin B-talo, jossa on kotitalousluokka, musiikkiluokka, kuvataideluokka, tekstiililuokka, opettajanhuone, erityistila, tulityötila, sähkötyötila ja teknisen työn tila. Sähkötyötila on poistettu oppilaiden käytöstä. B-talolla on myös opettajille parkkipaikkoja sekä oppilaille mopoparkki ja polkupyöräkatos. Myös A-talolla on polkupyöräkatos ja välituntipihan reunoilla on myös parkkipaikkoja. Koulun lähellä on iso lähivuosina rakennettu parkkipaikka, johon mahtuu paljon autoja. Keväällä 2014 parkkipaikan reunalle rakennettiin bussikatos, jossa oppilaat voivat odottaa sateensuojassa linja-autoja ja takseja.

• Ismo Björn: Valtimon kunnan historia
• http://www.oyk.fi/~kirkonkylan.koulu/ (Arkistoitu – Internet Archive)