Valtatie 9

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä tieksi 9 numeroitiin Turusta Huittisten, Tampereen ja Jämsän kautta Jyväskylään kulkenut reitti. Tien reitti on merkittävästi muuttunut näistä ajoista. Alun perin tie kulki osittain samaa reittiä valtateiden 2 (Vampulasta Huittisiin), 11 (Mouhijärven Häijäästä Tampereelle) sekä 3 ja 12 (Tampereelta Kangasalan Huutijärvelle) kanssa. Jo ennen talvisotaa oli aloitettu tien parannustyöt oikomalla pahimpia mutkia esimerkiksi Kangasalan ja Oriveden välillä. Kangasalan Huutijärven ja Oriveden välisen osuuden kunnostus tehtiin loppuun työttömyystöinä vuosina 1953–1955, mutta valmistuttuaan tie ei enää vastannut kasvaneen liikenteen vaatimuksia. 1950-luvun lopulla Huutijärvelle muodostui neljän suunnan tienristeys Sahalahden ja Kuhmalahden kautta Kuhmoisiin kulkevan tien (nykyisin seututie 325) valmistuttua.[4]

Tampereen ja Huutijärven välisen tieosuuden parantaminen saatiin suoritetuksi loppuun vuonna 1957, jolloin väli Tampereen ja Kangasalan rajalta Kangasalan kirkolle päällystettiin. Tähän aikaan Kangasalan kirkonkylän läpi kulki yhtä ja samaa tieuraa pitkin kaikkiaan kolme valtatietä, numerot 3, 9 ja 12. Yhä kasvavan moottoriajoneuvoliikenteen vuoksi Kangasalan kirkonkylä muodostui erityisen onnettomuusherkäksi, koko kunta sai kolaripitäjän maineen, ja syyttävä sormi osoitti etenkin läpikulkuliikennettä.[4]

Uusi tieyhteys Huittisten ja Nokian välille valmistui 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa ja tällöin valtatie siirtyi Vammalan ja Nokian välillä Kokemäenjoen vesistön pohjoispuolelta sen eteläpuolelle. Silloiseen Suoniemen kuntaan kuuluneeseen Sarkolaan muodostui yksi Suomen päätieverkon suurimmista nousuista. Uusi tieosuus Huittisista Auraan valmistui hieman myöhemmin ja uusi valtatie korvasi Auran, Pöytyän, Oripään ja Vampulan kirkonkylien kautta kulkeneen vanhan tien, joka oli monin paikoin osa historiallista Huovintietä. Virttaankankaalla tielle rakennettiin kolmen kilometrin pituinen lentokoneiden varalaskupaikka.

1960-luvun alkuvuosina oikaistiin merkittävästi Oriveden ja Jämsän väliä. Tie linjattiin Längelmäen Länkipohjasta Jämsään suoraan, kun vanha tie kiersi Kuoreveden Hallin kautta. Tämäkin tie osoittautui liikenteen vilkastuessa kuitenkin ennen pitkää kapeaksi ja mutkaiseksi. Valtatien ensimmäinen, 14 kilometriä pitkä moottoritieosuus valmistui Turun ja Liedon asemanseudun välille vuonna 1967.[5] Lukuisista liikenneonnettomuuksista tunnetuksi tullut valtateiden 2 ja 9 risteys Huittisten Mommolassa muutettiin samana vuonna eritasoristeykseksi.[6]

1960- ja 1970-lukujen vaihteessa valmistui uusi valtatieosuus Aurasta Loimaan ja Humppilan kautta Lempäälän Kuljuun, jossa se yhtyi valtatiehen 3. Turun ja Auran välillä on tien vanha reitti säilynyt varsin hyvin seututienä 222. Reitti Aurasta Huittisten kautta Nokialle sai numeron 41 ja Nokian ja Tampereen välinen osuus numeron 11. Vanha valtatie on monin paikoin muuallakin, mm. Huittisissa, Sastamalassa ja Nokialla edelleen käytössä yleisenä tienä, lyhyempiä osuuksia on myös paikallis- ja yksityisteinä.

1970-luvulla valmistui reitti Tampereelta Orivedelle. Siihen asti tie 9 oli kulkenut valtateiden 3 ja 12 kanssa samaa reittiä Tampereen Kalevan, Messukylän ja Kaukajärven kautta Kangasalan keskustaan ja keskustan itäpuolella olevan Huutijärven risteykseen asti, josta tie kulki Längelmäveden rantoja Orivedelle. Tie Kaukajärveltä Kangasalle on nykyisin numeroltaan 339. Huutijärven ja Oriveden välinen järvenrantareitti muuttui maantieksi 324, mutta 1990-luvun lopulla se korotettiin kantatieksi 58.

Uusi reitti Jyväskylästä Lievestuoreen ja Hankasalmen kautta Suonenjoelle ja Kuopioon on valmistunut vasta 1970-luvulla. Sitä ennen reitti kulki kantatietä 69, joka tuolloin kulki Jyväskylästä Laukaaseen nykyisen seututien 637 reittiä. Laukaasta kantatie 69 jatkui Konneveden ja Rautalammin kautta Suonenjoelle ja edelleen nykyistä 9-tien reittiä Kuopioon.

Vuonna 1977 valmistui Jyväskylän ja Vaajakosken välinen moottoritie, jonka eräät ratkaisut nostivat tien rakentamiskustannukset varsin korkeiksi. Niinpä rahat eivät riittäneetkään Vaajakosken taajaman ohittamiseen, eikä ohitustietä ole vieläkään rakennettu.

Tampereen itäinen ohikulkutie valmistui vasta vuonna 1994. Sitä ennen valtatie 9 kulki Tampereen läpi.

1990-luvun puoliväliin saakka Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus oli yhteinen nelostien kanssa. Vuoden 1996 tienumerouudistuksessa nelostie viitoitettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolelta ja tie Lahdesta Jämsään sai uuden numeron 24. Jämsän ja Jyväskylän välille 24-tietä ei merkitty, vaan osuus on nykyisin vain 9-tietä.

Vuonna 2000 valmistui Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie ja siinä yhteydessä myös 9-tie sai uuden reitin: Kylmäkosken pohjoispuolelta rakennettiin noin kahdeksan kilometriä uutta tietä Toijalan luoteispuolelle, jossa 9-tie yhtyy valtatiehen 3. Turun ja Tampereen välinen matka piteni muutamalla kilometrillä, mutta toisaalta reitille syntyi 19 kilometriä uutta moottoritieosuutta. Vanha tie Kylmäkoskelta Lempäälään sai numeron 190.

Vuosina 2001–2003 tietä parannettiin merkittäväsi Oriveden ja Jämsän sekä Korpilahden ja Muuramen välillä. Tien suuntausta parannettiin tasaamalla mäkiä ja oikomalla mutkia, tietä levennettiin, sille rakennettiin keskikaiteellisia ohituskaistoja ja riista-aitoja sekä uusia siltoja ja eritasoliittymiä.[7]

Vuonna 2010 valtatietä 9 jatkettiin Kuopiosta Niiralan raja-asemalle liittämällä valtatie 17 ja kantatie 70 osaksi sitä.[8] Valtatien 9 viitoitus on puutteellista Joensuun Niittylahden ja Tohmajärven Onkamon välillä, sillä opasteissa on mainittu ainoastaan valtatien 6 viitoituskohde Lappeenranta ja myös valtatien 9 numero puuttuu osasta opasteita.

Syksyllä 2013 otettiin käyttöön Joensuun kaupungin ohittava moottoritie Siilaisten ja Repokallion eritasoliittymien välisellä, suurimmaksi osaksi valtatien 6 kanssa yhteisellä kuuden kilometrin osuudella. Samassa yhteydessä rakennettiin toinen silta Pielisjoen yli, uusi eritasoliittymä Karjalankadun liittymään sekä melusuojausta ja kevyen liikenteen väyliä. Olemassa olevia eritasoliittymiä parannettiin. Hankkeen valmistuttua myös nykyinen Ylämyllyn ja Siilaisten välinen nelikaistainen osuus muutettiin moottoritieksi.[9]

Joensuun kehätien valmistuttua nelikaistaisten osuuksien väliin oli jäämässä vajaan 4 kilometrin pituinen yksiajoratainen osuus. Tieosuus parannettiin moottoritieksi ja Karhunmäkeen rakennettiin uusi eritasoliittymä. Hanke valmistui vuonna 2014.[10][11]

Kuopion Päivärannan ja Siilinjärven Vuorelan välisellä valtateiden 5 ja 9 yhteisellä osuudella sijaitsi aiemmin kahden moottoritien väliin sijoittunut nelikaistainen sekaliikennetieosuus, jolla oli myös huonokuntoiset avattavat Kallansillat. Sillat jouduttiin avaamaan 300–400 kertaa purjehduskaudessa, mikä aiheutti merkittävää haittaa liikenteelle. Syksyllä 2014 valmistui uusi tieosuus moottoritienä, ja nostosillat korvattiin kiinteillä silloilla.[12] Lisäksi tien eritasoliittymiä parannettiin ja tien itäpuolelle rakennettiin rinnakkaistie ja kevyen liikenteen väylät. Hankkeen kustannusarvio oli noin 90 miljoonaa euroa. [13]

Väylävirasto on yhteistyössä Sitowise Oy:n kanssa laatinut tiesuunnitelman Säkyläntien (204) eritasoliittymän ja kantatien 41 liittymän välisen leveäkaistatien muuttamisesta nelikaistaiseksi. Tiesuunnitelma valmistui joulukuussa 2020, ja sen mukainen kustannusarvio hankkeesta olisi 45.34 miljoonaa euroa. Uusi nelikaistainen osuus olisi pituudeltaan 8.6 kilometriä. Jos tieosuus rakennetaan moottoritieksi, tekisi se Turun puoleisesta valtatien 9 moottoritieosuudesta yli 20 kilometriä pitkän. Tieosuudelle rakennettaisiin 2 uutta eritasoliittymää: Päivästön eritasoliittymä ja Prunkkalan eritasoliittymä. Päivästön eritasoliittymä rakennettaisiin valtatien 9 alittavan Päivästöntien kohdalle, ja Prunkkalan eritasoliittymä korvaamaan Auran nuortentalon ja kantatien 41 tasoliittymät. Leveäkaistatien muuttamista nelikaistaiseksi perustellaan sillä, etteivät nykyisen tien käyttäjät osaa käyttää leveäkaistatietä oikein.[14]

Pirkanmaan ELY-keskus suunnittelee Tampereen ja Oriveden välisen tieosuuden muuttamista nelikaistaiseksi. Hankkeen yleissuunnitelma valmistui marraskuussa 2010 ja se asetettiin maantielain mukaisesti nähtäville helmikuussa 2011. Yleissuunnitelman mukaan nykyiseen maastokäytävään sijoittuva tie toteutetaan moottoritienä Tampereen Alasjärven ja Kangasalan Ruutanan välisellä osuudella ja siitä Orivedelle nelikaistaisena keskikaiteellisena sekaliikennetienä. Hankkeen kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa.[15] Yhteysvälin parantaminen on mukana vuoden 2012 liikennepoliittisen selonteon vuosien 2016–2022 liikenneverkon kehittämisohjelman suunnittelukohteena. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen suunnitteluvalmiutta edistetään ja jatkosuunnittelussa arvioidaan vaihtoehtoisia ratkaisuja ja monipuolisten keinojen hyödyntämistä.[16]

Liikennevirasto suunnittelee Jämsän ja Korpilahden välillä olevan neljän ohituskaistan muuttamista keskikaiteelliseksi. Suunnitelman tavoitteena on parantaa tien liikenneturvallisuutta.[17]

Kuopion itäpuolella sijaitsee vuonna 2018 valmistunut uusi Jännevirran silta.

Pitemmän tähtäimen suunnitelmissa on siirtää Kuopiossa valtatie 9 uuteen paikkaan 18 kilometrin matkalla. Uusi tie alkaisi nelikaistaisena Kuopion keskustan tuntumasta Maljalammen eritasoliittymän kohdalta ja alittaisi Männistön kaupunginosan 1,35 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa. Honkalahden kohdalle rakennettavan eritasoliittymän jälkeen tie muuttuisi kaksikaistaiseksi ja kulkisi Iso-Telkkoon Kallaveden ylittävää 1,28-kilometristä vinoköysisiltaa pitkin ja siitä edelleen Vaajasaloon. Tästä tie jatkuisi Kortejoen pohjoispuolitse metsävaltaisen maaston läpi ja yhtyisi nykyiseen tiehen hieman ennen Pelonniementien liittymää. Tien kaksikaistaiselle osuudelle rakennettaisiin kaksi ohituskaistaparia. Suunnitelmaan kuuluu yhteensä 21 siltaa ja neljä uutta eritasoliittymää, minkä lisäksi kahta nykyistä eritasoliittymää parannettaisiin. Uusi tie lyhentäisi Kuopion ja Joensuun välistä matkaa noin kymmenellä kilometrillä. Matka Kuopion keskustasta Vehmersalmelle lyhenisi noin 20 kilometrillä. Lisäksi tie korvaisi nykyisen Kortesalmen lossin. Hankkeen kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisesta tai rahoituksesta ei ole tehty päätöstä.[18]

Liperin kunta ja Pohjois-Savon ELY-keskus suunnittelevat eritasoliittymää nykyiseen seututien 476 risteykseen Ylämyllyllä. Samalla tie rakennettaisiin nelikaistaiseksi liittymän ja nykyisen moottoritien välillä sekä keskikaiteelliseksi 2+1-tieksi liittymän länsipuolella.[19]

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Liikenneviraston tavoitteena on parantaa koko valtatietä niin, että vuonna 2025 koko tiellä olisi säännöllisesti keskikaiteellisia ohituskaistoja. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia ja edellyttäisivät tieinvestointeihin käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä.[20]