Valmisateria

Valmispizzoja myyvän Dr. Oetkerin vuonna 2021 teettämän kyselyn suomalaisista vastaajista yli puolet kertoi käyttävänsä valmisruokaa viikoittain, mutta vain noin viidennes naisista ja kolmannes miehistä imoitti syövänsä sitä useammalla viikottaisella aterialla. Valmisruokien käyttö oli suosituinta 35–44-vuotiaiden keskuudessa.[6]

Maksalaatikko, lihaperunasose- ja liha­makaronilaatikko ovat olleet jo pitkään Suomen suosituimat einekset[7]. Riisipiirakat, salaattiannokset, einespitsat ja -lihapullat olivat S-ryhmän myydyimmät tuorevalmisruoat vuonna 2020[8].

Suomen suosituin valmissalaatti sisältää broileria, maissilastuja, cheddarjuustoa, maissia, salaattia ja kurkkua[9][10]. Suurin osa Suomessa kulutetusta broilerinlihasta on teollisesti marinoitua[11], jonka suosio johtuu siitä, että marinointi muuttaa kuivan lihan meheväksi[12].

Helsingin kaupunki suunnitteli vuonna 2022, että sen kouluissa sekä päivä- ja vanhainkodeissa alettaisiin tarjoamaan säästösyistä yhä enemmän valmisruokaa[13].

Valmisateriat ovat salaattiannoksia taikka kypsennettyjä ruoka-annoksia, jotka ovat tarjoiluvalmiita lämmittämisen jälkeen. Valmisaterioita myydään vähittäistavarakaupassa kylmähyllyillä ja pakastealtaissa. Pakastetut ateriat kestävät kauemmin säilömistä kuin jääkaapissa säilytettäviksi tarkoitetut, joiden parasta ennen -päiväys umpeutuu noin kahdessa viikossa pakkaamispäivästä. Valmisateriat on säilötty pakkaukseen, joka on helppo avata. Yleensä esivalmisteluksi riittää pakkauksen päällä olevan muovin poistaminen.

Mikroateriat ovat suosiossa erityisesti kehittyneissä maissa: esimerkiksi Britanniassa niihin käytetään päivittäin 5 miljoonaa puntaa.[14]

Valmisaterioita myytiin ennen mikroaterioiden suosion kasvua alumiinipakkauksissa, ja ne lämmitettiin tavallisessa uunissa.

Runsaasti valmisruokaa nauttivilla on keskimääräistä suurempi kuolleisuus ja he ovat keskimääräistä lihavampia. Lisäksi heillä esiintyy muuta väestöä enemmän sydänsairauksia, aivohalvausta, kakkostyypin diabetesta, vanhuuden hauraus-raihnaisuus-oireyhtymää ja masennusta[15]. Vuonna 2020 valmistuneessa italialaistutkimuksessa havaittiin, että niillä, joiden ravinnosta vähintään 15 prosenttia koostuu valmisruoista, esiintyi noin 60 prosenttia enemmän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta ja 50 prosenttia enemmän aivojen verenkiertohäiriöistä johtuvaa kuolleisuutta kuin niillä, joiden ravinnosta alle 6,5 prosenttia koostuu valmisruoasta. Valmisruoan suuri sokeripitoisuus selitti 36 prosenttia havaituista eroista.[16] Vuonna 2021 julkaistussa ranskalaistutkimuksessa havaittiin, että minimaalisesti käsiteltyä ruokaa syövillä esiintyi huomattavasti tavanomaista vähemmän sydän- ja verisuonitauteja. He söivät keskimääräistä enemmän eläinproteiinia, heidän kasviproteiininlähteensä olivat monipuolisempia ja heidän ruokavalionsa oli muutenkin terveellisempi.[17]

Runsaasti valmisruokaa syövien ihmisten kromosomien telomeerien on havaittu olevan normaalia lyhyempiä, mikä aiheuttaa solujen ennenaikaista vanhenemista[18].

Valmisruoka sisältää usein runsaasti teollista eli keinotekoista transrasvaa, jonka on osoitettu lisäävän merkittävästi sydän- ja verisuonitaudin riskiä. Yhdysvalloissa vuonna 2018 voimaan astuneen transrasvojen käyttökiellon arvioidaan pelastavan 90 000 yhdysvaltalaista vuodessa ennenaikaiselta kuolemalta.[19] Yhdysvaltojen kansallisen lääketieteellisen akatemian mukaan teolliset transrasvat muodostavat terveysriskin kaikilla saantitasoilla, minkä vuoksi niiden saanti pitäisi rajoittaa mahdollisimman pieneksi[20]. Paljon kovetettua kasvirasvaa sisältävää pikaruokaa, leivonnaisia ja mikropopkornien kaltaista pikkupurtavaa nauttiva suomalainen saattaa saada jopa 5 grammaa transrasvoja päivässä[21].

Valmisruoka lisää syöpäriskiä vuonna 2018 julkaistun ranskalaisen väestötutkimuksen mukaan kymmenellä prosentilla jokaista kymmenen prosentin ruokavalio-osuuttaan kohti. Syyksi epäillään sitä, että se sisältää usein lisäaineita, proteiini-isolaatteja ja hydraamalla kovetettuja öljyjä ja sen koostumus on saatettu tuottaa teollisesti vaahdottamalla. Valmisruoan ravintosisältö koostuu lisäksi usein pääasiallisesti hiilihydraateista ja rasvoista.[2]

Eläinkokeissa on havaittu, että valmisruokien emulgointiaineena käytetty karboksimetyyliselluloosa ja polysorbaatti aikaansaavat elimistölle potentiaalisesti haitallisten suolistobakteereiden kiinnittymisen suolen seinämään, mikä tulehduttaa suolta. Tämä saattaa johtua siitä, että kyseisten lisäaineiden on havaittu saavan aikaan epigeneettisiä muutoksia bakteereiden DNA:ssa.[22]

Valmisruoalla on tyypillisesti korkea glykemiakuorma ja se kypsennetään niin korkeissa lämpötiloissa, että siihen muodostuu akryyliamidia ja heterosyklisiä amiineja. Lisäksi siihen liukenee muovipakkauksen sisältämiä bisfenoleja ja ftalaatteja, jotka häiritsevät sisäeritystä.[3] Etenkin perunalastut, ranskalaiset perunat, kahvi, keksit ja näkkileipä sisältävät runsaassti akryyliamidia. Pitoisuudet voivat kuitenkin vaihdella jopa kymmenkertaisesti saman elintarvikkeen eri tuotemerkkien välillä.[23]

Vuonna 2015 julkaistussa brasilialaistutkimuksessa havaittiin, että paljon ultraprosessoitua ruokaa syövät saivat ravinnostaan muita vähemmän B12-, D- ja E-vitamiinia sekä niasiinia, pyridoksiinia, kuparia, rautaa, fosforia, magnesiumia, seleeniä ja sinkkiä. Kalsiumin, tiamiinin ja riboflaviinin saanti taas oli muita suurempaa.[24]

Teollisen jäätelön makeutuksessa käytetään nykyisin tavallisen sakkaroosin rinnalla myös korkean glykeemisen kuorman omaavaa glukoosisiirappia[25]. Muita valmisruokiin lisättyjä sokereita ja sokeriin perustuvia makeuttajia ovat glukoosi, maltoosi, melassi, fruktoosi ja rypälemehutiiviste[26].

Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa tehdyissä väestötutkimuksissa on havaittu, että paljon ultraprosessoitua ruokaa nauttivilla on muita suurempi painoineksi. Vuonna 2021 julkaistun kokeellisen interventiotutkimuksen mukaan ultraprosessoitua ruokaa syöneet koehenkilöt nauttivatkin päivittäin 500 kaloria prosessoimatonta ruokaa syöneitä enemmän. Kaikille tutkittaville tarjotun ruoan energia-, ravintoaine-, sokeri-, suola- ja kuitupitoisuus oli sama. Ultraprosessoidun ruoan ryhmään arvotut lihoivat lähes kilon kahden viikon pituisen tutkimusjakson aikana kun prosessoimatonta ruokaa syöneet laihtuivat saman verran. [27][28]

Valmisruoka sisältää yleensä vain vähän proteiinia, millä on tutkimusten mukaan lihottavaa vaikutusta[29]. Valmisruoka on usein hyvin hienojakoista, millä arvellaan olevan epäedullisia terveysvaikutuksia[30].

Portugali, Norja, Iso-Britannia ja Espanja ovat kieltäneet suklaan, energiapatukoiden, keksien, leivonnaisten, mehujen ja jäätelön kaltaisten epäterveellisten valmisruokien mainostamisen alle 16-vuotiaille television alkuillan ohjelmien yhdeydessä[31].

• Yle: Kinkkupizzassa ei ole kinkkua – näin ostajaa vedätetään. Taloussanomat 22.2.2011.