Valmet L-70 Vinka

Valmet L-70 Vinka oli Suomen Ilmavoimien alkeiskoulukone vuodesta 1980 lähtien.[1]

L-70 Vinka
Valmet L-70 Vinka
Valmet L-70 Vinka
Tyyppi alkeiskoulukone
Alkuperämaa  Suomi
Valmistaja Valmet
Ensilento 1. heinäkuuta 1975
Esitelty 1980
Tila poistettu käytöstä 2022
Pääkäyttäjät Suomen ilmavoimat
Valmistusmäärä 30
Muunnelmat Valmet L-80 Turbo-Vinha
Valmet L-90 Redigo

Vinka on viimeinen kokonaan Suomessa tuotettu lentokone[2]. Se poistui Puolustusvoimien käytöstä vuonna 2022[2].

Historia
Valmet L-70 Miltrainer Teiskon lentokentällä 1983.

1960-luvun lopulla Suomen Ilmavoimat alkoi pohtia Saab 91D Safir -koulukoneiden korvaamista. Kauppa- ja teollisuusministeriö perusti 15. syyskuuta 1970 Suomen ilmailuteollisuuden eheyttämistä varten Ilmailuteollisuuden Kehitysohjelman (IKO). Sen johtoon tuli DI Elias Järvineva. IKO:n pääpaino oli nimenomaan LEKO-70-koulukoneen kehittämisessä. Täten Elias Järvinevasta tuli Vinkan pääsuunnittelija. Valmet Lentokoneteollisuus sai tilauksen rakentaa prototyyppi LEKO-70-koulukoneesta.

Kapteeni Paavo Janhunen lensi LEKO-70:tä ensi kerran 1. heinäkuuta 1975 Kuorevedellä. Toinen koneen koelentäjistä oli insinöörikapteeni Jyrki Laukkanen. Testiohjelman jälkeen Ilmavoimat tilasi 30 konetta, joiden nimeksi tuli Valmet L-70 Vinka. Eduskunta hyväksyi rahoituksen 30 koneen tilaamiseen vuonna 1976. Ensimmäinen sarjavalmisteinen Vinka-lentokone nousi lentoon 29. joulukuuta 1979.

Vinka tuli Ilmavoimien käyttöön vuonna 1980. Pääosa Vinka-koneista toimi Kauhavalla vuoden 2005 loppuun asti asevelvollisten lentäjien ja kadettien koulutuksessa. Sen jälkeen Vinkat toteuttavat samaa tehtävää Jyväskylässä, mutta lennonopettajat tulevat Patria Aviation -yhtiöstä.

Valmet L-70 Miltrainer (OH-VAA) lentonäytöksessä Oripään lentokentällä 2013.

Koneesta kehitettiin vientiversio, josta rakennettiin yksi prototyyppi. Tämän tunnus oli Valmet L-70 Miltrainer (siviilirekisterissä tunnus OH-VAA). Vientikauppoja ei syntynyt. 1980-luvulla kehitettiin potkuriturbiinilla varustettu Turbo-Vinka, josta kehittyi lopulta myös ulkomaille myyty Valmet L-90 Redigo.

Puolustusvoimat lensi Vinkalla viimeisen kerran elokuussa 2022[2]. Puolustusvoimien viimeisen Vinka-lennon lensi sama mies, joka lensi ensimmäisenkin, nyt 80-vuotias insinöörieverstiluutnantti evp Jyrki Laukkanen[2]. Viimeiset Vinkat myydään huutokaupalla[2].

Vinka korvataan Yhdistyneestä kuningaskunnasta käytettyinä ostetuilla saksalaisvalmisteisilla Grob G 115E-koneilla. [3]

Tekniset tiedot
  • Vinka on 3-paikkainen, oppilas ja kouluttaja istuvat vierekkäin.
  • kokometallinen alatasoinen koulukone
  • voimalaite: 200 hv Lycoming AEIO-360-A1B6 nelisylinterinen bokserimoottori
  • laskuteline on kiinteä
  • siipien kärkiväli: 9 633 mm
  • pituus: 7 500 mm
  • korkeus: 2 800 mm
  • tyhjäpaino alkup. asussa 792 kg, nykyasussaan (805 ± 6) kg koneyksilöstä riippuen
  • suurin lentopaino: 1 250 kg

Suoritusarvot
  • Pisin toimintamatka: 840 km (nopeudella 145 km/h)
  • Suurin nopeus: 230–240 km/h merenpinnan tasalla
  • Matkanopeus: 75 % teholla 215 km/h
  • Paras kohoamisnopeus: pinnassa noin 5 m/s kaksipaikkaisena ja 4 m/s täydellä kuormalla
  • Lakikorkeus: noin 5 000 m, suurimmalla lentomassalla noin 3 500 m

Kirjallisuutta
  • Jyrki Laukkanen: Valmet Vinka & Redigo. Koala-kustannus, 2022. ISBN 978-952-229-220-9.

Lähteet
  1. Valmet Vinka (PDF) puolustusvoimat.fi. Suomen ilmavoimat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 16.8.2015.
  2. Jyrki Laukkanen, 80, lensi ehkä Suomen tunnistettavinta lentokonetta viimeistä kertaa – legendaarinen Vinka jäi eläkkeelle Ilmavoimista Yle Uutiset. 31.8.2022. Viitattu 31.8.2022.
  3. Ilmavoimat: Grob G 115E (pdf) ilmavoimat.fi. Viitattu 27.9.2019.

    Aiheesta muualla
    Valtion lentokonetehtaan ja Valmetin valmistamia lentokonetyyppejä
    IVL ja VL
    Valmet
    Suunnitellut konetyypit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.