Valletta
Valletta on Maltan pääkaupunki. Sen asukasluku oli 5 750 vuonna 2017, kun vuoden 2011 väestönlaskennassa asukasluku oli 5 748.[1] Nimensä kaupunki on saanut Johanniittain ritarikunnan (eli Maltan ritarikunnan) suurmestarin Jean Parisot de La Valetten mukaan.[2]
Valletta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valletan sijainti |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Malta |
Hallinto | |
– Pormestari | Alexiei Dingli (PN) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 0,84[1] km² |
Väkiluku (2017) (arvio) | 5 750[1] |
– Väestötiheys | 6 845 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Valletta ja sen 320 historiallista muistomerkkiä ovat Unescon maailmanperintöluettelossa.[3]
Maantiede ja ilmasto
Valletta sijaitsee Maltan saaren koillisrannalla. Sen keskusta on rakennettu Mount Sceberras -vuorelle, joka työntyy niemenä lahden keskelle. Sen kahdella puolella on satamat: suursatama itäpuolella ja Marsamxettin satama länsipuolella.[4]
Koska Malta on Välimeren ympäröimä saari, Vallettankin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän ylin lämpötila on keskimäärin 30,7 celsiusastetta. Sateisinta on marras-, joulu- ja tammikuussa. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen päivän alin lämpötila on silloin 9,2 celsiusastetta.[5]
Nähtävyyksiä
- Kaupungin muurit ja portti. Viimeisin portti oli vuodelta 1964, vuoden 1853 portti oli näyttävämpi, mutta jäi ahtaaksi liikenteelle.[6] Vuoden 1964 portti purettiin toukokuussa 2011, eikä sen tilalle ole tulossa uutta.[7]
- Pyhän Johanneksen katedraali, Johannes Kastajalle omistettu ritarikunnan katedraali (St.John´s Co-Cathedral) valmistui 1577. Katedraalissa on Caravaggion mestariteos Johannes Kastajan mestaus.
- Suurmestarin palatsi vuodelta 1574[8]
- Manoelin teatteri on yksi Euroopan vanhimmista teattereista[6]
- Our Lady Mount Carmel -luostari, joka hallitsee Vallettan kaupunkikuvaa
- St. Elmon linnoitus ja sotamuseo, joka keskittyy toiseen maailmansotaan[6]
- Hastingsin puisto ja näköala Marsamxettin satamaan
- Barrakka-puistot ja näköala pääsatamaan
- Malta Experience multimediaesitys saaren historiasta
- Casa Rocca Piccola yksityinen palatsi osittain museona
Historia
Kaupunki perustettiin maaliskuussa 1566. Sitä ovat hallinneet foinikialaiset, kreikkalaiset, karthagolaiset, roomalaiset, Bysantti, arabit ja Johanniittain ritarikunta itse.[3]
Vuodesta 1814 se oli merkittävä brittien laivastotukikohta. Toisessa maailmansodassa se kärsi kovista pommituksista, ja Italia antautui siellä liittoutuneille vuonna 1943.[4]
Liikenne
Vallettan niemimaa, jossa on kaksi luonnonsatamaa Marsamxett ja Pääsatama, on Maltan tärkein satama.
Maltan kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä kaupungista. Useimmat Maltan bussilinjoista kulkevat Vallettaan tai sieltä pois.[6] Kaupungin sisällä liikenne on rajoitettua ja monet osat on rajattu jalankulkualueiksi.
Lähteet
- Malta: Division citypopulation.de: Citypopulation. Viitattu 27.12.2018. (englanniksi) (saksaksi)
- Christus Rex
- UNESCO
- Heather Campbell (toim.): Valletta Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.4.2019.
- WMO: Luqan lentoaseman ilmastotilastot Climate Charts. Arkistoitu 23.9.2008. Viitattu 7.9.2008.
- Valletta's attractions malta-info.co.uk
- Lomamatkailija.com
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valletta Wikimedia Commonsissa
Malta |
Attard · Balzan · Birgu · Birkirkara · Birżebbuġa · Cospicua · Dingli · Fgura · Floriana · Għargħur · Għaxaq · Gudja · Gżira · Ħamrun · Iklin · Senglea · Kalkara · Kirkop · Lija · Luqa · Marfa · Marsa · Marsaskala · Marsaxlokk · Mdina · Mellieħa · Mġarr · Mosta · Mqabba · Msida · Mtarfa · Naxxar · Paola · Pembroke · Pietà · Qormi · Qrendi · Rabat · Safi · St. Julian's · San Ġwann · St. Paul's Bay · Santa Luċija · Santa Venera · Siġġiewi · Sliema · Swieqi · Tarxien · Ta' Xbiex · Valletta · Xgħajra · Żabbar · Żebbuġ · Żejtun · Żurrieq |
---|---|
Gozo |
Fontana · Għajnsielem · Għarb · Għasri · Kerċem · Munxar · Nadur · Qala · San Lawrenz · Sannat · Victoria (Rabat) · Xagħra · Xewkija · Żebbuġ |
1980-luku |
|
---|---|
1990-luku |
|
2000-luku | |
2010-luku | |
2020-luku |