Vallentunan kunta
Vallentunan kunta (ruots. Vallentuna kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Vallentuna.[3]
| Vallentunan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Keskustaajama | Vallentuna |
| Kuntakoodi | 0115 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 357,74 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 34 246 |
| – Väestötiheys | 95,7 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 357,74 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 34 246 henkeä (31.12.2021).[2]
Vallentunan naapurikuntia ovat Österåker, Täby, Upplands Väsby, Sigtuna ja Norrtälje.
Taajamien ulkopuolella maisemaa hallitsevat maanviljelysseudut järvineen ja jokineen. Omakotiasuminen on hyvin yleistä Vallentunassa. Vuoden 1970 jälkeen kunnan väkiluku on yli kaksinkertaistunut. Kasvun taustalla vaikuttavat kunnan luonnonläheisyys ja sijainti vain 30 minuutin etäisyydellä Tukholmasta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 75,99 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vanha Garnin pitäjä liitettiin Össebyn pitäjään jo vuonna 1838, jonka jälkeen pitäjän nimeksi tuli Össeby-Garn. Vuoden 1862 kunnallislakien astuttua voimaan nykyisen Vallentunan alueen kahdeksan pitäjää muodostivat kukin oman maalaiskunnan. Vuonna 1952 niistä muodostettiin kaksi "suurkuntaa":
- Vallentuna (aiemmat Vallentuna, Markim, Orkesta ja Frösunda)
- Össeby (aiemmat Angarn, Kårsta, Vada ja Össeby-Garn)
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa nämä kunnat yhdistettiin Vallentunan kunnaksi ja uuden kunnan keskustaajamaksi tuli Vallentuna.
Vaakuna
Vaakunaselitys: Vaakasuuntaan jaetun kilven yläosassa hopeisella pohjalla punainen kotka ja vihreässä alaosassa kultainen kirves molemmilla puolillaan kaksi kuusikulmaista tähteä niinikään kultaa. (Ruotsiksi: Sköld delad av silver, vari en röd örn, och av grönt, vari en bila av guld mellan två sexuddiga stjärnor, likaledes av guld.)
Vaakuna luotiin Vallentunalle vuoden 1952 kuntaliitoksen jälkeen. Symbolit otettiin Vallentunan kihlakunnan ja Seminghundran kihlakunnan sineteistä. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa vaakunaa ei muutettu, vaikka kunnan alue kasvoi.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 4 147 | 12,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 223 | 3,8 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 3 075 | 9,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 23 935 | 73,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 676 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 656 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 231 743 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 172 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 26,1 %
- 18–64-vuotiaat: 59,7 %
- 65 vuotta täyttäneet: 14,2 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,9 | 1,0 | |
| jalostus | 19,0 | 16,0 | |
| palvelut | 75,3 | 81,4 | |
| tuntematon | 3,8 | 1,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 8 091 | 15 450 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 52,4 | ||
Taajamat
Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 332 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Vallentuna* | 22 146[17] |
| 2 | Karby | 865 |
| 3 | Lindholmen | 860 |
| 4 | Kårsta | 457 |
| 5 | Johannesudd | 249 |
| 6 | Brottby | 205 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Vallentunan taajamassa on 29 519 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Täbyn kuntaan.[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Angarn och Rörby
- Björkholmen + Bylet*
- Ekskogen
- Ekskogen och Älgeby
- Frösunda
- Grandal och Lövlund
- Hacksta västra och Björkhyddan
- Lingsberg
- Lövsättra
- Mälsta-Lingsberg
- Mörbytorp
- Norrdal + Lövhamra + Ösby
- Nybygget
- Säby-Uthamra
- Örsta
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Björkholmen + Bylet kuuluu osin myös Norrtäljen kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Bromma + Lövlund
- Brottby
- Gröndal
- Johannesudd
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vallentunan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 9 | 11 | 14 | 15 | 15 | 18 | 16 | 16 | 11 | 16 | 15 | 12 | 15 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 12 | 11 | 9 | 8 | 5 | 5 | 3 | 4 | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 6 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 6 | 6 | 5 | 1 | 4 | 4 | 4 | 3 | 2 | 6 | 4 | 4 | 4 | 5 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 3 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 4 | 4 | 3 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 14 | 13 | 12 | 12 | 11 | 10 | 8 | 11 | 9 | 13 | 9 | 8 | 10 | 10 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 3 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 7 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 3 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 51 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Paikannimen merkitys
Vallentuna-nimi kirjoitettiin vuonna 1253 muodossa Valændatunum, jossa on kaksi osaa: Valændar ja Tuna. Nimen katsotaan useimmiten tarkoittavan ilmaisua "Valandsbornas tuna". Valand-sanan alku osa Val voi tarkoittaa samaa kuin vall eli ruohoa kasvavaa laidunmaata. Sana tuna puolestaan voi tarkoittaa "aidattua".[23]
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Angarnin piiri
- Frösundan piiri
- Kårstan piiri
- Markimin piiri
- Orkestan piiri
- Vadan piiri
- Vallentunan piiri
- Össeby-Garnin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Vallentuna
- Össeby
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Angarn
- Frösunda
- Garn*
- Kårsta
- Markim
- Orkesta
- Vada
- Vallentuna
- Össeby-Garn (Össeby)
Kirkot
Angarnin kirkko
Frösundan kirkko
Kårstan kirkko
Markimin kirkko
Orkestan kirkko
Vadan kirkko
Össebyn kirkonrauniot
Össeby-Garnin kirkko
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.8.2022. (ruotsiksi)
- Vallentuna Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.8.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Svenskt ortnamnslexikon, s. 328–329 ja 341–342. Språk- och folkminnesinstitutet, 2003. (ruotsiksi)
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
