Valkovenäjän translitterointi
Valkovenäjän translitterointi on valkovenäjänkielisen tekstin esittämistä jollakin muulla muulla kirjaimistolla kuin kyrillisellä. Suomen kielessä valkovenäjän translitterointiin käytetään Suomen Standardisoimisliiton laatimaa SFS 4900 -standardia. Kansainväliseen käyttöön on tarkoitettu Organisation internationale de normalisationin ISO 9 -standardi.
SFS 4900
SFS 4900 -standardia eli kansallista standardia käytetään kaikessa suomenkielisessä tiedonvälityksessä kuten yksityishenkilöiden välisessä viestinnässä, sanoma- ja aikakauslehdistössä, televisiossa, kaunokirjallisuudessa, yleistajuisessa tietokirjallisuudessa sekä suomenkieliseen kirjallisuuteen keskittyvissä kirjastoissa. SFS 4900 -standardin mukaisesti translitteroitua valkovenäjänkielistä tekstiä ei voida mekaanisesti palauttaa takaisin alkuperäiseen kyrilliseen asuunsa.[1]
Kirjain | Translitteraatio | Esimerkki | Huomautus | |
---|---|---|---|---|
А а | a | Ашмяны | Ašmjany | |
Б б | b | Бабруйск | Babruisk | |
В в | v | Ваўкавыск | Vaukavysk | |
Г г | h | Гомель | Homel | |
Д д | d | Давыд-Гарадок | Davyd-Haradok | |
Е е | e | Петрыкаў | Petrykau | konsonantin jälkeen |
je | Ельск, Лоеў | Jelsk, Lojeu | sanan alussa, vokaalin jälkeen sekä kirjainten ’, ь ja ъ jälkeen | |
Ё ё | jo | Міёры | Mijory | |
Ж ж | ž | Жодзіна | Žodzina | |
З з | z | Зарэчча | Zaretštša | |
І і | i | Івацэвічы | Ivatsevitšy | |
Й й | i | Вілейка | Vileika | muualla kuin sanan alussa tai sanan lopussa kirjaimen і jälkeen |
j | sanan alussa | |||
– | Лаўрэнцій | Laurentsi | kirjaimen і jälkeen sanan lopussa | |
К к | k | Крупкі | Krupki | |
Л л | l | Лепель | Lepel | |
М м | m | Магілёў | Mahiljou | |
Н н | n | Нароўля | Naroulja | |
О о | o | Орша | Orša | |
П п | p | Пінск | Pinsk | |
Р р | r | Рагачоў | Rahatšou | |
С с | s | Свіслач | Svislatš | |
Т т | t | Татарка | Tatarka | |
У у | u | Узда | Uzda | |
Ў ў | u | Быхаў | Byh’au | |
Ф ф | f | Фаніпаль | Fanipal | |
Х х | h’ | Хойнікі | H’oiniki | h ja puolilainausmerkki |
Ц ц | ts | Церахаўка | Tserah’auka | |
Ч ч | tš | Чачэрск | Tšatšersk | |
Ш ш | š | Шаркаўшчына | Šarkauštšyna | |
’ | – | Мар’іна Горка | Marina Horka | puolilainausmerkki |
Ы ы | y | Докшыцы | Dokšytsy | |
Ь ь | – | Лельчыцы | Leltšytsy | |
Э э | e | Эмэрык | Emeryk | |
Ю ю | ju | Юрацішкі | Juratsiški | |
Я я | ja | Янавічы | Janavitšy | |
Ґ ґ | g | ei esiinny nykyortografiassa | ||
И и | i | ei esiinny nykyortografiassa | ||
Ъ ъ | – | ei esiinny nykyortografiassa | ||
Ѣ ѣ | e | konsonantin jälkeen; ei esiinny nykyortografiassa | ||
je | sanan alussa, vokaalin jälkeen sekä kirjainten ь ja ъ jälkeen; ei esiinny nykyortografiassa |
ISO 9
ISO 9 -standardia eli kansainvälistä standardia käytetään nimensä mukaisesti kansainvälisessä tiedonvälityksessä. Merkittävimmät käyttöalat ovat bibliografiat, tieteellisten kirjastojen tietojärjestelmät, tieteellinen tutkimus ja muu kansainvälinen toiminta. ISO 9 -standardin mukaisesti translitteroitu teksti voidaan mekaanisesti palauttaa takaisin alkuperäiseen kyrilliseen asuunsa.[1]
Kirjain | Translitteraatio | Esimerkki | Huomautus | |
---|---|---|---|---|
А а | a | Ашмяны | Ašmâny | |
Б б | b | Бабруйск | Babrujsk | |
В в | v | Ваўкавыск | Vaŭkavysk | |
Г г | g | Гомель | Gomelʹ | |
Д д | d | Давыд-Гарадок | Davyd-Garadok | |
Е е | e | Петрыкаў, Ельск, Лоеў | Petrykaŭ, Elʹsk, Loeŭ | |
Ё ё | ë | Міёры | Mìëry | |
Ж ж | ž | Жодзіна | Žodzìna | |
З з | z | Зарэчча | Zarèčča | |
І і | ì | Івацэвічы | Ìvacèvìčy | |
Й й | j | Вілейка, Лаўрэнцій | Vìlejka, Laŭrèncìj | |
К к | k | Крупкі | Krupkì | |
Л л | l | Лепель | Lepelʹ | |
М м | m | Магілёў | Magìlëŭ | |
Н н | n | Нароўля | Naroŭlâ | |
О о | o | Орша | Orša | |
П п | p | Пінск | Pìnsk | |
Р р | r | Рагачоў | Ragačoŭ | |
С с | s | Свіслач | Svìslač | |
Т т | t | Татарка | Tatarka | |
У у | u | Узда | Uzda | |
Ў ў | ŭ | Быхаў | Byhaŭ | |
Ф ф | f | Фаніпаль | Fanìpalʹ | |
Х х | h | Хойнікі | Hojnìkì | |
Ц ц | c | Церахаўка | Cerahaŭka | |
Ч ч | č | Чачэрск | Čačèrsk | |
Ш ш | š | Шаркаўшчына | Šarkaŭščyna | |
’ | ’ | Мар’іна Горка | Mar’ìna Gorka | puolilainausmerkki |
Ы ы | y | Докшыцы | Dokšycy | |
Ь ь | ʹ | Лельчыцы | Lelʹčycy | yläpuolinen indeksointipilkku |
Э э | è | Эмэрык | Èmèryk | |
Ю ю | û | Юрацішкі | Ûracìškì | |
Я я | â | Янавічы | Ânavìčy | |
Ґ ґ | g̀ | ei esiinny nykyortografiassa | ||
И и | i | ei esiinny nykyortografiassa | ||
Ъ ъ | ʺ | kaksinkertainen yläpuolinen indeksointipilkku; ei esiinny nykyortografiassa | ||
Ѣ ѣ | ě | ei esiinny nykyortografiassa |
Lähteet
- Suomen Standardisoimisliitto, Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. SFS 4900 -standardi, 2. painos, vahvistettu 17. elokuuta 1998.
Kirjallisuutta
- Paikkala, Sirpa: Yuliia, Julija, Yulia – Ukrainan, Valko-Venäjän ja Bulgarian omakielisten nimien latinaistaminen. (Artikkeli verkkomuodossa) Kielikello, 2012, 45. vsk, nro 4, s. 27–29. ISSN 0355-2675.