Keräkaali

Keräkaali
	; Valkokaali
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Brassicales
Heimo:	Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku:	Kaalit Brassica
Laji:	oleracea
Muunnos:	capitata
Kolmiosainen nimi
	Brassica oleracea var. capitata ; L.
Katso myös
	Keräkaali Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Keräkaali (Brassica oleracea var. capitata) on kaalin (Brassica oleracea) muunnos.[1] Keräkaalista on jalostettu viljelyyn runsaasti erilaisia lajikkeita, jotka muodostavat Capitata-lajikeryhmän. Tähän kuuluu tavallisen keräkaalin eli valkokaalin lisäksi punakaali- ja suippokaalilajikkeet.[2]

Keräkaalilla on kookkaat lehdet, ja osa, joka syödään, on yhteen kiertyneiden nuorten lehtien muodostama kasvin keskiosa eli päätesilmu.

Keräkaali sisältää runsaasti C-vitamiinia ja kalsiumia[3] ja fyllokinonia eli K1-vitamiinia[4]. Suomalaiset syövät vuodessa keskimäärin noin kolme kiloa valkokaalia henkeä kohti.[5]

Valko- ja punakaalia.

Keräkaalipelto.

Lähteet

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden luettelosta finlex.fi
Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
Voi hyvin
SL Booth et al: Vitamin K1 (phylloquinone) content of foods: a provisional table. Journal of Food Composition and Analysis, 1993, 6. vsk, nro 2, s. 109–120. doi:10.1006/jfca.1993.1014. ISSN 0889-1575. Artikkelin verkkoversio.
Finfood (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Ravintoarvo (Arkistoitu – Internet Archive) fineli.fi
Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Brassica oleracea var. capitata (englanniksi)

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit

Juurekset	lanttu mustajuuri nauris palsternakka porkkana piparjuuri punajuuri retiisi selleri
Kaalit	keräkaali kiinankaali kukkakaali kyssäkaali lehtikaali punakaali parsakaali ruusukaali kurttu- eli savoijinkaali
Kurkkukasvit	kurkku kesäkurpitsa kurpitsa spagettikurpitsa
Mausteet	basilika humala kirveli krassi kumina kurkkuyrtti kynteli lipstikka meirami minttu persilja rakuuna rosmariini salvia sitruunamelissa tilli timjami
Mukulakasvit	maa-artisokka peruna
Palkokasvit	herne härkäpapu tarhapapu
Sipulit	hillosipuli ilmasipuli jättisipuli purjo sipuli ruohosipuli ryvässipuli valkosipuli vihersipuli
Muut kasvikset	endiivi fenkoli latva-artisokka lehtisalaatti lehtiselleri mangoldi maissi paprika parsa pinaatti raparperi tomaatti

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden luettelosta finlex.fi

[2] Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.

[3] Voi hyvin

[4] SL Booth et al: Vitamin K1 (phylloquinone) content of foods: a provisional table. Journal of Food Composition and Analysis, 1993, 6. vsk, nro 2, s. 109–120. doi:10.1006/jfca.1993.1014. ISSN 0889-1575. Artikkelin verkkoversio.

[5] Finfood (Arkistoitu – Internet Archive)