Valko-Venäjän oppositio

Valko-Venäjän oppositio tarkoittaa yleensä niitä demokraattisia poliittisia ryhmiä Valko-Venäjällä, jotka vastustavat vuodesta 1994 saakka maata vahvoin valtaoikeuksin hallinneen presidentti Lukašenkan harjoittamaa politiikkaa ja yleensä pyrkivät useiden muiden entisen Neuvostoliiton tasavaltojen tavoin poistamaan hallintoon jääneitä neuvostopiirteitä. Osa ryhmistä haluaa irrottaa valtiota Venäjän vaikutuspiiristä ja taistelee venäjän kielen suosimisesta vastaan tai pyrii laajempaan länsi-integraatioon Nato- tai EU-jäsenyyden avulla.

Valko-Venäjän lippu 1991–1995, jota usein käytetään opposition tunnuksena.

Valko-Venäjällä opposition avainhahmojen koteihin tai työpaikoille on tehty kotietsintöjä, ja tietokoneita ja muita työkaluja on takavarikoitu. Opposition edustajiin voidaan kohdistetaan rikossyytteitä, jotka voivat olla tekaistujakin. Useita opposition edustajia on tällaisin perustein tuomittu vankeuteen. Näin menetellen edustajien vaalikelpoiden estämiseksi esimerkiksi seuraavissa presidentinvaaleissa on saatu perusteet. Osa opposition ehdokkaista on muuttanut ulkomaille esimerkiksi turvapaikan turvin. Tämä voi vähentää henkilön mahdollisuuksia osallistua poliittiseen keskusteluun tai vaalitaisteluun Valko-Venäjällä.

Viranomaiset voivat vangita opposition edustajia jopa kuukausiksi maan aiemman, valko-puna-valkoisen kansallislipun esillä pitämisestä.[1] Myös oppositioon liitettyjä järjestöjä valvotaan ja niiden toimintaan puututaan. Niinpä myös oppositiopuolueen statuksen saanut Valko-Venäjän Työväenpuolue kiellettiin virallisesti vuonna 2004, mutta puolue on jatkanut toimintaansa myös toimintakiellon jälkeen.[2]

Oppositio on järjestänyt Valko-Venäjällä presidentinvaalien jälkeisiä mielenosoituksia vuosina 2006, 2010, 2011, 2012 ja 2017.

Oppositio aloitti vuonna 2020 suuret protestit, koska presidentinvaalit olivat vilpilliset.[3] Mielenosoitukset jatkuivat viikkoja, vaikka poliisi yritti tukahduttaa niitä pidätyksin ja ei-tappavalla voimankäytöllä.[4]