Valkkisten linnamäki
Valkkisten linnamäki eli Onkemäen linnavuori on suomalainen muinaislinna joka sijaitsee Vesilahden Onkemäellä. Linna on todennäköisesti rakennettu vuoden 1100 tienoilla lähiseudun asukkaiden pakolinnaksi. Näihin aikoihin novgorodilaiset tekivät ryöstöretkiä Hämeeseen.[1]
Valkkisten linnamäki | |
---|---|
Sijainti | |
Valkkisten linnamäki |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Suomi |
Paikkakunta | Vesilahti |
Historia | |
Tyyppi | Linnavuori |
Merkitys | Hälytyslinna |
Linnavuori on luoteis- ja eteläsuuntaa lukuun ottamatta jyrkkien kallioseinämien suojaama. Suojattomalle eteläsivulle oli rakennettu luonnonkivivallit, ja siellä sijaitsi linnan pääportti, jossa oli porttisolan suojana ns. Zwingler-järjestelmän mukaiset pielivallit. Linnan kivivallit ovat nykyisin 50–75 cm korkeita ja 1–1,5 metriä leveitä, mutta niitä on aikojen kuluessa vieritetty pois kiviä. Linnassa on voinut olla myös hirsistä rakennettuja seiniä, mutta ne ovat jo hävinneet.[2]
Jouko Voionmaa löysi vuonna 1951 linnavuoren alueella tekemissään kaivauksissa muun muassa nuolenkärjen, keramiikkaa ja 800-luvulta peräisin olleen arabialaisen rahan. Hän löysi myös asuntojen pohjakiveyksiä ja kiukaiden jäännöksiä, joista päätellen linnassa on aikanaan ollut asukkaita. Linnan lähiympäristöstä ei ole löytynyt muinaisesineitä. Linnavuoren länsipuolella sijaitseva Linnalammi-niminen suo oli 1800-luvulle saakka järvi, joka ulottui linnavuoren läheisyyteen.
Linnavuorelta on näköyhteys Lempäälän Pirunlinnaan. Valkkisten linnamäki on mahdollisesti saattanut olla osa muinaista linnaketjua, jonka keskuspaikkana oli Sääksmäen Rapolan linna. Muita oletetun ketjun muinaislinnoja olivat Siuron Linnavuori, Lempäälän Pirunlinna, Hattulan Tenholan, Aulangon, Vanajan Linnanpään ja Mantereenlinnan sekä Janakkalan Hakoisten ja Unikkolinnan vuoret.
Lähteet
Viitteet
- Valkkisten linnamäki, Vesilahti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.10.2019.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnamäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 30.10.2006. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.