Valehtelija, valehtelija

Fletcher Reede on urasuuntautunut juristi ja eronnut isä. Hän rakastaa nuorta poikaansa Maxia. Fletcher tapaa kuitenkin panna työnsä etusijalle rikkoen Maxille ja entiselle vaimolleen Audreylle antamiaan lupauksia ja valehdellen sitten siihen johtaneista syistä. Loppujen lopuksi Fletcher jää pois poikansa syntymäpäiviltä harrastaakseen seksiä työkumppaninsa Mirandan kanssa. Max toivoo kakkunsa kynttilää puhaltaessaan, ettei hänen isänsä voisi valehdella kokonaiseen vuorokauteen. Hänen toiveensa toteutuu välittömästi.[2]

Useiden nolojen tilanteiden kautta (muun muassa kerrottuaan Mirandalle, että hänellä ”on ollut parempaakin” seksiä) Fletcher tajuaa, ettei hän kykene valehtelemaan, johtamaan harhaan tai edes panttaamaan totuutta. Se osoittautuu epäkäytännölliseksi, sillä hän hoitaa parhaillaan oikeudessa erästä erotapausta, jonka voittaminen avittaisi hänen uraansa suuresti. Hänen asiakkaansa on Samantha Cole. Fletcherin avaintodistaja on halukas antamaan väärän valan, jotta juttu voidaan voittaa. Fletcher kuitenkin huomaa, ettei hän voi kysyä ainuttakaan kysymystä, jos hän tietää vastauksen valheeksi. Oikeudessa hän jopa vastustaa itseään, kun hän yrittää valehdella halutun vastauksen saamiseksi. Sillä välin Audrey suunnittelee muuttavansa Bostoniin uuden poikaystävänsä Jerryn kanssa ja päättää, että Max tulee heidän mukaansa, jotta hän voisi suojella tätä Fletcherin valheilta.

Fletcher yrittää epätoivoisesti saada oikeustapaukselle lykkäystä ja jopa pahoinpitelee itsensä sitä varten. Hän ei kuitenkaan pysty salaamaan sitä, että hän pystyy jatkamaan oikeudenkäyntiä, joten tuomari vaatii häntä jatkamaan. Lopulta Fletcher tajuaa, että hänen asiakkaansa on valehdellut oman ikänsä ja täten solminut avioliiton alaikäisenä, minkä vuoksi avioliitto ei ole pätevä. Fletcher voittaa jutun totuudenmukaisesti, mutta sen seuraukset saavat hänen ymmärtämään, mitä hän itse on vaarassa menettää. Samantha vie lastensa huoltajuuden ja kirjaimellisesti raahaa heidät pois vastuuntuntoiselta ja huolehtivalta isältään, paljolti samaan tapaan kuin Audrey. Fletcher menettää uskonsa tapaukseen ja huutaa tuomarille, että tämän tulee perua päätöksensä. Fletcher pidätetään oikeuden halventamisesta. Audrey kieltäytyy maksamasta Fletcherin lunnaita, mutta lopulta Fletcherin sihteeri Greta maksaa ne. Greta antaa Fletcherille anteeksi tämän aiemmin julistamat tökeröt totuudet, kun hän kuulee Fletcherin ”heittäytyneen jaloksi” vanhemman yhtiökumppanin edessä.

Fletcher, joka tajuaa Maxin olevan hänen elämänsä tärkein asia, kamppailee saadakseen pitää poikansa. Hän kiirehtii lentoasemalle, mutta Audreyn ja Maxin lentokone on jo ehtinyt lähteä terminaalista. Epätoivoinen Fletcher kaappaa siirrettävät portaat ja jahtaa konetta kiitoradalle. Lopulta kone pysähtyy, mutta Fletcher loukkaantuu. Matkalla sairaalaan hän vannoo pojalleen viettävänsä enemmän aikaa tämän kanssa. Vaikka toiveesta on jo ehtinyt kulua 24 tuntia, Max tietää isänsä puhuvan totta.

Kuluu vuosi, ja Fletcher ja Audrey juhlivat Maxin syntymäpäiviä. Kun Max puhaltaa kakkunsa kynttilät, valot sammuvat. Valojen syttyessä jälleen Fletcher ja Audrey suutelevat. Fletcher kysyy Maxilta, toivoiko tämä vanhempiensa palaavan yhteen, mutta Max vastaa: ”Ei, toivoin rullaruistimia!” Perhe-elämä vaikuttaa palaavan takaisin normaaleille urilleen.