Valdain keramiikka
Valdain keramiikka (ven. Валдайская керамика, Valdaiskaja keramika, engl. Valdai ceramic) on ensimmäisiä Länsi-Venäjällä käyttöön otettuja kivikautisia keramiikan traditioita, joka kuuluu kampakeramiikan keskiseen ryhmään. Sen pioneerikäyttäjiä olivat todennäköisesti mesoliittiset ryhmät, jotka levittäytyivät Valdain ylängön alueelle Ylä-Volgan ja Baltian alueilta. He omaksuivat keraamisen tradition jo noin 5500 eaa. jälkeen, kun sen valmistustaito levisi todennäköisesti Ylä-Volgan kulttuurista Valdain ylängölle. Keramiikan valmistaminen aloitti seudulla uuden kivikautisen kulttuurivaiheen, jota kutsutaan venäläisessä kirjallisuudessa neoliittiseksi ja suomalaisessa kirjallisuudessa subneoliittiseksi kivikaudeksi.[1][2][3]
Keramiikka
Vaikka keramiikan levittäjiksi Valdaille onkin kaksi ehdokasryhmää, josta toiset ovat Serteja-Rudnjan keramiikkaa valmistaneet ryhmät, niin Valdain keramiikka muistuttaa monessa suhteessa eniten Ylä-Volgan keramiikkaa, jota valmistettiin Volgan ja Okan jokilaakson asuinpaikoilla 6200−5000 eaa.. Kummatkin ryhmät olivat toistensa kanssa aina tekemisissä ja juuri Valdain puoleisessa osassa Ylä-Volgan kulttuuria alkoi kehittyä Ljalovon keramiikka, joka sittemmin korvasi sen noin 5000 eaa.. Valdain ja Ylä-Volgan keramiikka muistuttavat toisiaan valmistusmenetelmän, muotoilun ja koristelunsa puolesta. Valdain keramiikan varhaisvaihetta kutsutaan toisinaan kotšisenski-tyypin keramiikaksi.[3][4][5]
Vaikka Valdain kulttuurin asuinpaikkat sijaitsivat Ylä-Volgan kulttuurin ja Fennoskandian välissä, Valdain keramiikan piirteitä ei siirtynyt pohjoisessa kehittyneisiin Säräisniemen keramiikkaan tai varhaiskampakeramiikkaan. Nämä traditiot hakivat vaikutteita ennemmin Ylä-Volgan kulttuurista.[3]
Elinkaari
Juri B. Tšetlin on ehdottanut Keski-Venäjän keramiikan pioneerivaiheen nimeksi "Volga-Okan kulttuuria". Se sisältäisi ne ryhmät, jotka elivät Lovatin, Väinäjoen latvojen, Ylä-Volgan, Valdain ylängön ja Okan alueella ja jotka omaksuivat keramiikan 6000−5500 eaa.. Valdain keramiikan varhaisimmat löydöt sijoittuvat tämän vaiheen loppupuolelle ja vakiintuu noin 5300 eaa.. Tradition keskivaihetta elettiin noin 4600−4200 eaa. ja loppuvaihetta 4200−3500 eaa..[1][7][8]
Valdain keramiikkaa valmistettiin pari tuhatta vuotta huolimatta siitä, että monet keramiikan traditiot vaihtuivat sitä ympäröivillä seuduilla. Tämä voitaisiin tulkita merkiksi kulttuurin erityisestä riippumattomuudesta tai eristyneisyydestä naapureista.
Lähteet
- Piezonka, Henny: Stone Age hunter-gatherer ceramics of North-Eastern Europe: New insights into the dispersal of an essential innovation. Documenta Praehistorica, 2012, nro XXXIX, s. 23−51. Ljubljana, Kroatia: Ljubljanan yliopisto. ISSN 1408-967X. Verkkoversio (pdf). Viitattu 2.6.2014. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- Piezonka, Henny: Stone Age hunter-gatherer ceramics of North-Eastern Europe, 2012, s.41
- Oxford Index: Valdai Culture[vanhentunut linkki], 2014
- German, Konstantin: Sperrings ceramics and säräisniemi i ceramics in Russian Karelia, 2007
- Dolukhanov, Pavel & Sukurov, Anvar: Modelling Neolithic dispersal in northern Eurasia. Documenta Praehistorica, 2004, nro XXXI, s. 35−47. Ljubljana, Kroatia: Ljubljanan yliopisto. ISSN 1408-967X. Verkkoversio (pdf). Viitattu 25.8.2014. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuzmin, Jaroslav: TWO TRAJECTORIES IN THE NEOLITHIZATION OF EURASIA: POTTERY VERSUS AGRICULTURE (SPATIOTEMPORAL PATTERNS), Radiocarbon, 2013
- de Laet, Sigfried J.: History of Humanity: Prehistory and the beginnings of civilization, s.564, 1994
- Piezonka, Henny: Stone Age hunter-gatherer ceramics of North-Eastern Europe, 2012, s.40
- Piezonka, Henny: Stone Age hunter-gatherer ceramics of North-Eastern Europe, 2012, s.42−44
Aiheesta muualla
- Answers: Valdai culture
- Sinitsina G. V. & Saitseva G. I.: Кvoprosu о datirovke valdaiskoi kulturi. Drevnosti Severo–Zapadnoi Rossii, 1995, Pietari, Venäjä.