Valamo

Valamo (ven. Валаам, Valaam) on saaristo, joka sijaitsee keskellä Pohjois-Laatokkaa noin 40 kilometriä Sortavalasta etelään. Se kuuluu hallinnollisesti Venäjän Karjalan tasavallan Sortavalan piiriin.

Valamon rantakallioita.

Vuoteen 1940 asti saaristo kuului osana Sortavalan maalaiskuntaa Suomeen. Tämän jälkeen se oli luovutettava Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhansopimuksessa. Jatkosodassa 1941–1944 alue oli suomalaisjoukkojen valtaama, kunnes niiden oli vetäydyttävä sodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen perusteella.

Valamon saaristoon kuuluu noin 50 saarta, joiden yhteispinta-ala on 36 km².[1] Saaristoalueen suojelemiseksi vuonna 1992 Venäjän presidentti antoi asetuksen, jolla perustettiin vuonna Valamon saariston luontopuisto. Tehtävänään luontopuistolla on säilyttää saariston luontoa ja tutustuttaa matkailijoita ekoreittien kautta alueen kulttuuriarvoihin, historiaan ja luontokohteisiin.[2]

Satelliittikuva Valamon saaristosta. Valamo on kuvan vasemmassa laidassa oleva suurin saari.

Saariston suurin ja tunnetuin saari on nimeltään Valamo, ja sen pinta-ala on 28,45 km².[1] Saaren kaunis luonto ja tunnelma houkuttelevat vierailijoita kaikkialta maailmasta. Valamon saari on tunnettu ortodoksisesta Laatokan Valamon luostarista. Toiminta käynnistyi ja munkit palasivat sinne uudelleen vuonna 1989.[2] Luostari on myös pyhiinvaelluskohde.

Vladimir Putin on rakennuttanut erääseen Valamon saareen huvilan. Sen tarkka sijainti on tuntematon, mutta uutistoimisto Itar-Tass on julkaissut siitä kuvan vuonna 2007. Putin vieraili tällä huvilalla 28.4.2014, ja jatkoi matkaansa sieltä Petroskoiihin. Samaan aikaan Venäjän hallituksen tutkakone RA-64516 kierteli Valamon ympärillä.[3]