Valais

Rhône-joki (saks. Rhone, paikallisesti Wallisissa saks. Rotten tai Rottu) hallitsee Valais'n kantonia, sillä koko kantoni – lukuun ottamatta pieniä alueita Simploninsolassa ja Gemmipass-solassa – sijaitsee Rhônen ja sen sivujokien laaksoissa. Rhône saa alkunsa Valais'n koillisnurkasta, Rhônen jäätiköltä, ja virtaa halki kantonin Genevenjärveen. Asutus on suurelta osin keskittynyt Rhônen laakson pohjalle, joka on suhteellisen tasainen ja sijaitsee noin 0,5 km meren pinnan yläpuolella: (Genevenjärvi 372 m – Brig 680 m). [5]

Rhônen merkittävimmät sivujoet Valais'n alueella ovat oikeanpuoleisella rannalla Massa, Lonza ja Dala sekä vasemmalla rannalla Saltina, Vispa, Navisence, Borgne, Drance ja Trient.[5]

Valais’n luonnonjärvet ovat pieniä ja niitä on vähän: suurin järvi, Genevenjärven jälkeen, on Daubensee (0,6 km²). Vesivoimavarastoiksi rakennetut patojärvet ovat isompia: suurin on Lac des Dix (4,0 km²).[6]

Valais'n pohjoisrajana ovat Bernin Alpit ja etelärajana Valais'n Alpit. Monet Sveitsin korkeimmista vuorista sijaitsevat Valais'ssa, kuten muun muassa:

• Dufourspitze, 4 638 m (Sveitsin korkein vuori)
• Matterhorn, 4 478 m
• Jungfrau, 4 166 m.

Unescon maailmanperintökohde, Jungfraun–Aletschin alppialue sijaitsee suurelta osin Valais'ssa.

Yhteydet kantonin ulkopuolelle ovat olleet pitkään hankalia. Parhaat kulkumahdollisuudet ovat olleet länteen suhteellisen matalien solien ja luonnollisesti Genevenjärven kautta[7]:

• Col de la Forclaz -sola (1 526 metriä mpy.) ja Pas de Morgins -sola (1 369 metriä mpy.) vievät Ranskaan.
• Simploninsola (2 005 metriä mpy.) ja Iso Sankt Bernhardin sola (2 469 metriä mpy.) vievät Italiaan.
• Nufenenpass (2 478 metriä mpy.) on Valais'n ja Ticinon välillä.
• Furkasola (2 431 metriä mpy.) vie Uriin.
• Grimselsola (2 165 metriä mpy.) ja Col du Sanetsch (2 251 metriä mpy.) ovat reittejä Berniin.

Näissä solissa on nykyään tie. Historiallisia kulkureittejä - ilman nykyaikaista tietä - on muitakin. Ne ovat nykyään lähinnä retkeilyreittejä:

• Gemmipass (2 316 metriä mpy.), Rawilpass (2 429 metriä mpy.) ja Pas de Cheville (2 038 metriä mpy.) ovat ikivanhoja kulkureittejä pohjoiseen.
• Col Ferretin solat (2 490 metriä ja 2 537 metriä mpy.) vievät Lounais-Valais'sta Alppien yli Italiaan.

Rhône laskee Genevenjärveen Bouveret'ssa.

Alpit vaikuttavat Valais'n säähän merkittävästi, sillä korkeat vuoret ohjaavat ilmavirtauksia. Valais'ssa onkin usein muusta Sveitsistä poikkeava sää. Erityisesti Alpit vaikuttavat sademääriin: Rhônen laaksossa sataa vuosittain noin puolet siitä, mitä Pohjois-Sveitsin alangoilla ja jopa vain neljäsosa siitä, mitä Valais'n vuorilla sataa. Rhônen laaksossa, Sionissa, sekä Vispan laaksossa, Zermattissa, vuotuinen sademäärä on noin 600 mm. Isossa Sankt Bernhardin solassa sademäärä on noin 2 300 mm.

Paikkakuntakohtainen lämpötila riippuu selvästi korkeudesta. Lumiraja on talvikuukausina joulu-helmikuussa tyypillisesti 1 200-1 500 metrissä, alempana lumisateet ovat satunnaisempia. Zermattissa (1 638 mpy.) talvi kestää yleensä useita kuukausia, Sionissa (482 mpy.) lunta on satunnaisesti ja Isossa Sankt Bernhardin solassa (2 472 mpy.) talvi kestää jopa 7 kuukautta. Heinäkuun keskilämpötila Sionissa on noin +19 °C, Zermattissa +12 °C ja Isossa Sankt Bernhardin solassa +5 °C. Korkeuden vaikutus kesäajan keskilämpötilaan on näin ollen noin 0,6–0,7 °C 100 metriä kohti. Föhntuuli on vuoristosäähän liittyvä erikoisuus. Se tuo erityisesti syksyisin ja keväisin Valais'hin etelästä Alppien yli erittäin lämmintä ilmaa.[8][9]

Valais on yksi Sveitsin valaliiton 26 kantonista. Kantonin ylin päättävä hallintoelin on parlamentti, Suuri neuvosto, (ransk. Grand Conseil, saks. Grosser Rat), johon valitaan neljän vuoden välein 130 edustajaa ja varahenkilö kullekin. Suuren neuvoston toimintaa johtaa kolmihenkinen puheenjohtajisto (ransk. Présidence, saks. Präsidium). Vuoden 2013 vaaleissa valituksi tuli edustajia 10 ryhmästä, joista kaikki, Vihreitä lukuun ottamatta, toimivat omalla kielialueellaan. Vaalien äänestysprosentti oli 67.[10]

Kantonin toimeenpaneva elin on 5-henkinen hallitus (ransk. Conseil d'Etat, saks. Staatsrat).[10]

Kantonin ylin tuomioistuin on Sionissa sijaitseva kantoninoikeus (ransk. Tribunal cantonal, saks. Kantonsgericht). Alueellisia alioikeuksia (ransk. Tribunaux de district, saks. Bezirksgerichte) on 9 kpl. Ne on määritelty hallintoalueittain.[10]

Pääartikkeli: Valais’n hallintoalueet

Valais'n kantonin hallinnolliset alueet.

Valais koostuu 126 kunnasta (tilanne 1.1.2017 alkaen)[1]. Ne muodostavat 14 hallintoaluetta (ransk. district, saks. Bezirk). Toisinaan, esimerkiksi tilastoissa, hallintoalueita lasketaan olevan 13, kuten tilanne oli vuonna 1987 toteutettuun Raronin hallintoaluejakoon asti.[11][12]

Valais’ssa oli vuoden 2019 lopulla seitsemän yli 10 000 asukkaan kuntaa eli kaupunkia:[1]

• Sion, 34 710 asukasta
• Martigny, 18 297 asukasta
• Monthey, 17 894 asukasta
• Sierre, 16 842 asukasta
• Brig-Glis, 13 079 asukasta
• Crans-Montana, 10 365 asukasta
• Naters, 10 365 asukasta.

Valais on virallisesti kaksikielinen kantoni. Kantonin enemmistökieli on ranska, jota puhuu 68 % kantonin vakituista asukkaista (tilanne vuonna 2017). Saksankielisiä on 25 %, italiankielisiä 4 % ja englanninkielisiä 4 %.[2] Kielialueet ovat selkeät: Ylä-Wallisin alueella (Brig, Goms, Leuk, Raron, Visp) saksankielisten osuus oli vuonna 2000 yli 90 % ja vastaavasti Keski- ja Ala-Valais'n alueella ranskankielisten osuus on keskimäärin noin 90 %. Noin 80 % väestöstä on katolisia.[13][14]

Näkymä Bettmeralpin rinteeltä Rhônen laaksoon.

Matkailu on Valais'n tärkein elinkeino. Hotelli- ja ravintolatoiminta työllisti vuonna 2013 suoraan yli 10 % työssäkäyvistä kantonilaisista ja lähes kolme kertaa niin paljon kuin maatalous[15]. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan Valais'n bruttokansantuotteesta 25 % (3,0 miljardia CHF) syntyy matkailussa tai siihen liittyvissä toiminnoissa. Matkailu työllistää suoraan tai välillisesti 27 % eli noin 30 000 kantonilaista. Kantonin hotelleissa, lomahuoneistoissa ja -asunnoissa sekä retkeilymajoissa ja leirintäalueilla on vuosittain yhteensä noin 17 miljoonaa yöpymistä.[16] Näistä on lomahuoneistoissa 7,7 miljoonaa ja leirintäalueilla 0,8 miljoonaa. Hotelliyöpymisiä oli vuonna 2008 4,6 miljoonaa eli runsas neljännes kaikista matkailuyöpymisistä. Hotelliöistä runsas puolet (2,6 miljoonaa) on ulkomaisia.[10] Ulkomaisia matkailijoita tulee eniten Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Merkittävimpiä matkailu- ja urheilukeskuksia ovat[10][17]:

• Crans-Montana eli Montana, Lens ja Icogne (0,2 miljoonaa hotelliyöpymistä vuonna 2014 / 0,7 miljoonaa laskettelijapäivää kaudella 2007-08)
• Leukerbad (0,2 milj. / ei tiedossa)
• Riederalp eli Betten ja Riederalp (0,1 milj. / 0,6 milj.)
• Saas-Fee (0,3 milj. / 0,6 milj.)
• Verbier eli Bagnes (0,2 milj. / 1,1 milj.)
• Zermatt (1,3 milj. / 1,5 milj.).

Valais'n teollisuus perustuu suurelta osin vesivoimaan. Kuvassa Grande Dixencen pato.

Collombeyn öljynjalostamo Montheyn lähellä Ala-Valais'ssa.

Pääartikkeli: Vesivoimalat Valais'ssa

Valais'ssa on 94 kpl vesivoimalaitoksia, joiden maksimigeneraattoriteho on vähintään 300 kW. Lisäksi Valais'n lähikantoneissa sekä Ranskan puolella on 3 voimalaitosta, joiden tuotanto perustuu osittain Valais'n vesiin. Valais'laisen vesivoiman yhteenlaskettu maksimiteho on 4 642 MW ja vuosittain tuotettu energiamäärä keskimäärin 9 594 GWh. Neljä voimaloista on pumppuvoimalaitoksia, joiden generaattoriteho on yhteensä 177 MW ja pumpputeho yhteensä 75 MW. Lisäksi kantonin alueella on 13 "puhdasta" pumppauslaitosta (ilman generaattoria), joilla siirretään vettä ylempiin vesialtaisiin. Näiden laitosten yhteenlaskettu maksimimoottoriteho on 285 MW.[18]

Valais'n vanhin käytössä oleva vesivoimalaitos on rautatieyhtiö-SBB:n omistama Massabodenin 7 MW voimala vuodelta 1899 [19]. Suurin on Bieudronin 1 260 MW laitos, joka valmistui vuonna 1999. Bieudron on osa Grande Dixence -padon vesijärjestelmää. Sen putouskorkeus on noin 1,9 kilometriä ja rakennevirtaama 75 m³/s.[18]

Valais'n vesivoiman tuotanto on noin neljännes koko maan vesisähkön tuotannosta (36 TWh v. 2007[20]) ja kuudennes koko maan sähkön kulutuksesta (64 TWh v. 2007 [21]).

Metalli- ja kemianteollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä. Valais'n teollisuus perustuu paljolti 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettuun vesivoimaan. Sähkön siirtäminen kauas oli tuonaikaisella siirtotekniikalla hankalaa, jopa mahdotonta. Näin ollen energia oli käytettävä hyväksi lähellä tuotantopaikkaa.

Alumiinin tuotanto alkoi vuonna 1908 Aluminium Industrie Aktien Gesellschaftin (AIAG) tehtailla Chippisissä. Alumiinisulatto oli myös Martignyssä. Parhaimmillaan vuosisadan alussa Valais tuotti parikymmentä prosenttia maailman alumiinista. Valais'n viimeinen alumiinisulatto Stegissä suljettiin vuotta 2006. Valais'ssa on edelleen alumiinin jalostuslaitoksia.

Kemianteollisuuden synty muistuttaa alumiiniteollisuuden syntyä: Lonza-yhtiö rakensi Gampelin vesivoimalaitoksen yhteyteen karbiditehtaan, josta alkoi valais'laisen kemianteollisuuden historia. Kemianteollisuus työllistää kantonissa noin 4 000 henkilöä (tilanne vuonna 2000). Lonzan osuus tästä on yli puolet.[22][23][24][25]

Viinitarhat ja viljelypenkereet hallitsevat Rhônen pohjoisrinteen maisemaa monin paikoin.

Maatalous työllistää noin 4 prosenttia valais’laisista (tilanne vuonna 2013).[26] Tärkeimmät eläinlajit ovat naudat ja lampaat. Maastonmuotojen ja vuoristoisen maapohjan takia viljanviljely ja metsätalous on vähäistä. Viininviljely tärkein yksittäinen maatalouden alue: Valais'ssa tuotetaan viinejä vajaat 40 % koko maan vuosittaisesta noin 100 miljoonan litran tuotannosta. Valkoviinirypäleistä viljellyin lajike on ikivanha Chasselas, jota Valais’ssa kutsutaan Fendantiksi. Punaviineistä viljellyin on Pinot Noir.[27]

Ylä-Valais’ssa Brigin länsipuolella Natersin kunnan Mundin kylässä viljellään maustesahramia, jonka luoteista kuivataan maustetta, Mundin sahramia (saks. Munder Safran AOP)[28].

Sionissa on Valais’n ainoa matkustajalentoasema, joka oli vuoteen 2017 asti myös yksi Sveitsin ilmavoimien tukikohdasta[29]. Vaatimattomampi lentokenttä on Raronissa ja Münsterissä. Helikopterikenttiä on neljä. Lisäksi vuoristossa on toistakymmentä lentopaikkaa.[30]

Sionin lentoasemalle tuli tai sieltä lähti vuonna 2010 yhteensä 72 reittilentoa ja 20 tilauslentoa, joilla oli yhteensä 3 912 matkustajaa [31].

Rautatieyhteyksien rakentaminen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa mullisti kulkumahdollisuudet Valais’ssa. [32] Rhônen laaksossa kulkeva rata Lausannesta sekä Genevenjärven rannalta Bouveretista Brigiin otettiin käyttöön vaiheittain vuosina 1859-78.[33] Italiaan kulkevan Simplonin tunnelin ensimmäinen osa otettiin käyttöön vuonna 1906.[34] Lötschbergin tunneli pohjoiseen, Berniin, avattiin 1913 ja Furkan tunneli itään, Uriin ja Graubündeniin, avattiin vuonna 1926.[35] Valais oli 1900-luvun alkupuoliskolla tärkeä kansainvälisen liikenteen kauttakulkureitti, ja muun muassa Idän pikajuna kulki Simplonin tunnelin kautta.

Rautateillä on edelleen suuri merkitys sekä Valais’n sisäisessä liikenteessä että yhteyksissä muualle. Rautatieyhteyksiä on myös kehitetty viime vuosikymmeninä: Furkan pohjatunnelin käyttöönotto vuonna 1982 [36] ja erityisesti Lötschbergin pohjatunnelin käyttöönotto vuonna 2007 [37] nopeuttivat junayhteyksiä Valais’hin merkittävästi. Matkailijoista noin neljännes saapuu kantoniin rautateitse, hotelliasukkaista jopa yli 40 %.[38]

Valais’n rautatieosuudet ovat:[39]

• (Lausanne–) Saint Maurice – Martigny–Visp–Brig
• Saint Gindolph – Monthey – Saint Maurice
• (Bern–Kandersteg–) Lötschbergin tunneli – Goppenstein–Brig
• (Bern–Frutigen–) Lötschbergin pohjatunneli – Visp
• Brig – Simplonin tunneli (–Iselle–Domodossola)
• Zermatt–Visp–Brig–Oberwald – Furkan pohjatunneli (–Andermatt–Chur)
• Zermatt–Gornergrat (Gornergratbahn)
• Martigny–Orsières/Le Châble
• Martigny – Le Châtelard (–Chamonix)
• (Aigle–) Corbier–Monthey–Champéry
• Oberwald – Furkan tunneli (–Realp), museorata
• Kleine Scheidegg – Jungfraujoch, osittain Valais’ssa.

Simplon–Lötschberg-yhteys on tärkeä tavarankuljetusreitti Italian ja Saksan välillä. Valais'sta on suorat kansainväliset junayhteydet mm. Milanoon, Pariisiin, Amsterdamiin ja Hampuriin. Maan sisäisiä suoria yhteyksiä on eri puolille Sveitsiä, mm. Geneveen, Berniin, Baseliin, Zürichiin ja Sankt Moritziin. Rautatieliikenteen solmuasemia Valais'ssa ovat Brig, Visp, Martigny ja Monthey.[40]

Maantieyhteydet kantonin ulkopuolelle – lännen suuntaa lukuun ottamatta – ovat hankalat, sillä solatiet ovat hitaita ja ne on useasti suljettava talven aikana. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan tunnelien avulla: Ison Sankt Bernhardin solan ali on rakennettu maantietunneli (Sankt Bernhardin tunneli). Lisäksi rautatietunnelien kautta on säännöllinen autojunaliikenne etelään (Brigistä Italiaan), itään (Oberwaldista Uriin) ja pohjoiseen (Goppensteinista Bernin kantoniin). Maantieyhteydet ovat nopeutuneet, kun Rhônen laakson pohjalla kulkevaa eurooppatietä E62 (valtatie N9) on muutettu moottoritieksi (Autobahn A9). Rakennustyöt ovat kesken.[41]

Valais'ssa on yhteensä 600 köysirataa, joiden kuljetuskapasiteetti on 465 000 matkustajaa tunnissa[10]. Suuri osa köysiradoista on laskettelukeskuksissa, mutta merkittävä määrä tarkoitettu tavarankuljetukseen tai on osa julkisen liikenteen järjestelmää [40]. Maailman pisin kiskoköysirata (funikulaari) kulkee Sierrestä Montanaan[39].