Vahingonteko

Vahingonteko on rikos, jossa tekijä luvatta hävittää tai vahingoittaa toisen tahon omaisuutta.[1] Yksityisen omaisuuden tapauksessa kyseessä on asianomistajarikos, eli syyte voidaan nostaa vain, mikäli asianomistaja sitä vaatii.[2][3]

Graffitteja kasvihuoneen lasiseinässä Oulussa. Luvaton töhriminen on rikosoikeudellisesti vahingontekoa.

Vahingontekoa ovat esimerkiksi seinien töhriminen, puhelinkoppien rikkominen tai autojen potkiminen kuhmuille tai naarmuttaminen. Myös erilaisten fyysisten tai sähköisten aineistojen oikeudeton vaurioittaminen tai hävittäminen on vahingontekoa; teko voi kohdistua esimerkiksi asiakirjoihin, äänitteisiin, filmeihin, valokuviin tai tietokonetallenteisiin.[3]

Suomessa vahingonteko on varsin yleinen rikosmuoto. Vuosina 2005–2013 poliisin tietoon tuli vuosittain suuruusluokkaa 50 000 eri törkeysasteen vahingontekoa. Vuosina 2012 ja 2013 tämän rikosmuodon määrissä kirjattiin yli 10 prosentin pudotus noin 44 000 tapaukseen vuosittain. [4] Vahingonteko on yksi niistä rikoslajeista, joissa nuorten rikoksentekijöiden osuus tekijöistä on suurimpia. Vuonna 2017 vahingontekoihin syylliseksi epäillyistä jopa 40,3 prosenttia oli 15–20-vuotiaita.[5]

Vahingonteko ja sen vakavuusasteet Suomen rikoslaissa

Vahingontekorikokset ovat vakavuusasteen mukaan ryhmitellen lievä vahingonteko, "tavallinen" vahingonteko ja törkeä vahingonteko.[3][1][6][7] Näistä yksityisomaisuuteen kohdistuva vahingonteko ja sen lievä muoto saatetaan katsoa sopiviksi ratkaista sovittelumenettelyllä.[8][9] Vahingontekorikoksen tuomioratkaisuun tai sovittelupäätökseen liittyy tavallisesti aiheutetun vahingon korvaaminen Vahingonkorvauslain mukaisesti tai muulla asianosaisten sopimalla tavalla.[10]

Vahingonteko
"1 § Vahingonteko[1]
Joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Vahingonteosta tuomitaan myös se, joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti hävittää, turmelee, kätkee tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon tai muun tallennuksen.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun vahingonteon yritys on rangaistava."

Törkeä vahingonteko
"2 § Törkeä vahingonteko[6]
Jos
1) vahingonteolla aiheutetaan
a) erittäin suurta taloudellista vahinkoa,
b) rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa,
c) historiallisesti tai sivistyksellisesti erityisen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa taikka
2) edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu vahingonteko tehdään osana 17 luvun 1 a §:n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa
ja vahingonteko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä vahingonteosta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Lievä vahingonteko
"3 § Lievä vahingonteko[7]
Jos vahingonteko, huomioon ottaen vahingon vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä vahingonteosta sakkoon."

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

 

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.