Vahermanjärvi
Vahermanjärvi on karu ja vähähumuksinen metsäjärvi Pusulassa Lohjan pohjoisosassa luoteisella Uudellamaalla. Sen pinta-ala on kaksi neliökilometriä. Etäisyys Lohjan keskustasta on 34 kilometriä pohjoiseen.[2][1][3][4]
| Vahermanjärvi | |
|---|---|
 Vahermanjärvi kesällä 2013 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Lohja |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 23.063.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 110,1 m [1] |
| Rantaviiva | 10,1 km [2] |
| Pinta-ala | 2 km² [2] |
| Tilavuus | 0,017 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 8,4 m [2] |
| Suurin syvyys | 18,9 m [2] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede
Vahermanjärven länsi–itäsuuntainen pituus on noin kaksi kilometriä. Järvi on melko syvä, syvin kohta on lounaisosan 18,9 metriä. Järven koillisosassa on 15,9 metrin syvänne. Vahermanjärven kaakkoisosassa on kolmen pienehkön saaren rykelmä (Verkkosaari, Keskisaari, Pikkusaari), itäosassa on neljän luodon rykelmä. Suurin saari on noin 70 aarin laajuinen Verkkosaari. Vahermanjärven erikoisuus on noin viiden hehtaarin laajuinen Tytysaari, jonka pohjoisranta on osa Vahermanjärven etelärantaa. Lännessä ja idässä Tytysaarta erottavat mantereesta vain kapeat laskuojat. Saaren eteläpuolella on kolmen hehtaarin laajuinen Tytylampi, jonka korkeustaso on 60 senttimetriä Vahermanjärveä alempi.[1][2][3]
Vahermanjärven vedet virtaavat Tytylammen kautta runsaan kilometrin pituiseen Myllypuroon, joka laskee Tarkeelanjärven pohjoisrannalle. Tarkeelanjärven korkeustaso on noin 26 metriä Vahermanjärveä alempi. Vahermanjärveen virtaa vettä idästä Antiaisesta. Järvien välinen kannas on noin 300 metriä leveä. Lisäksi Vahermanjärveen laskee vähäisiä puroja pohjoisesta. Järven pohjoisrannan tuntumassa sijaitsee noin 60 aarin laajuinen Yksinäinen-lampi (110,5 metriä mpy). Luoteisen rannan lähellä sijaitsee noin 50 aarin laajuinen Kinnaslampi (112,0 metriä mpy).[1][2][3]
Vahermanjärven ranta on varsin tiheään mökitetty. Järveen kohdistuu vain vähän kuormitusta ja sen ekologinen tila on erinomainen. Järven tilavuus on yli 16,8 miljoonaa kuutiometriä.[2][3]
Antiaisen pohjoisrannan tulvaniittyalueelta tulevan laskuojan suu Vahermanjärven puolella on arvokas luontokohde.[5]
Vahermanjärven tuntumassa on Vaherman kurssikeskus.[6]
Vahermanjärvi (23.063.1.004) kuuluu Tarkeelanjärven alueeseen (23.063), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Karjaanjoen vesistössä (23). Toinen jakovaihe on Pusulanjoen alue (23.06). Vahermanjärvi on laajin Tarkeelanjärven alueen kuudestatoista yli hehtaarin laajuisesta vakavedestä.[7]
Lähteet
- Vahermanjärvi, vakavesi, Lohja
- Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 17.4.2021.
- Vahermanjärvi Vesientila.fi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Viitattu 17.4.2021.
- Vahermanjärvi. Järviwiki. Viitattu 17.4.2021.
- Ranta-asemakaavan selostus, Asemakaava, sahatontti[vanhentunut linkki]
- Vaherma
- Tarkeelanjärven alue (23.063). Järviwiki. Viitattu 17.4.2021.
Aiheesta muualla
- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. Tutkimusraportti 160. Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.10.2022).