Vahejõgi

Joki alkaa Tamula järvestä ja virtaa 1,4 kilometriä luoteeseen, missä se yhtyy Võhandu jõgeen 0,5 kilometriä Vagula järvestä alajuoksulle päin. Joen rannat ja lähiympäristö ovat alavaa ja herkästi tulvivaa niittymaata, jota reunustavat metsämaat. Joen kaakkoispuolelle jää Roosisaare, joka on järvien ja jokien saartama niemimäinen alue. Tamula järvestä alkaa toinenkin joki Vanajõgi, joka yhtyy myös Võhandu jõgeen vähän alempana. Tämän vuoksi Tamula järv on bifurkaatiojärvi. Vahejõgi on ollut hyvin matala ja se on paikoitellen kasvanut lähes umpeen. Matalan veden aikana joessa saattoi olla vain 30 senttimetriä vettä. Vuonna 2011 se ruopattiin; toimenpiteen tarkoituksena oli syventää ja oikaista joenuoma siten, että sen virtaamat kasvaisivat [4]. Joen valuma-alueen pinta-alasta ei ole tietoa, mutta Tamula järven valuma-alue on 14 neliökilometriä [1].[3]

Võhandu jõgi laski aiemmin suoraan Vagula järvestä Tamula järveen, josta se jatkoi nykyisenä Vanajõen uomana eteenpäin. Kun Võhandu jõelle rakennettiin vuosina 1933–1934 oikaisu-uomaksi 1,4 kilometriä pitkä Liitva kanal [3], jäivät Vanajõgi ja Vahejõgi sivu-uomiksi. Kanava alkaa Vahejõen yhtymäkohdasta ja loppuu Vanajõen yhtymäkohtaan.[5][6]

Liitva kanal rakennettiin helpottamaan veden kulkua etenkin kevättulvien aikana. Võhandu jõen ja sen sivu-uomien ympäristö on täällä melko alavaa aluetta. Jo puolen metrin vedennousu aiheuttaa Vahejõen ympäristössä tulvia. Vedenmittausasema sijaitsee Roosisaaren sillan juurella, josta mitataan samalla myös Tamula järven vedenpinnan korkeuksia. Vuotuiset korkeusvaihtelut ovat metrin luokkaa ja toisinaan tulvien aikana vesi voi nousta 1,5 metriä. Silloin ovat vaarassa Võrun kaupungin reuna-alueet.[5]

Kevättulvien aikana vesi nousee Võhandu jõessa nopeammin kuin Tamula järvessä. Silloin Vahejõen virtaussuunta kääntyy takaisin kohti järveä.[7]

• Esperk, Tanel: Võru maakonnas asuvate Tamula ja Vagula järvedevehelise kanali korrastamise veeerikasutusloa taotluse keskkonnamõju hindamine, 2009