Vaduzin linna

Vaduzin linna on Liechtensteinin ruhtinasperheen vakituinen asumus ja ruhtinaskunnan pääkaupungin Vaduzin tunnetuin maamerkki.[1] Ensimmäiset maininnat siitä ovat vuodelta 1322, mutta linnoituksen vanhimpien osien arvellaan olevan 1100-luvulta ja asuinosan vuodelta 1287.[2] Keskiaikaista linnoitusta on laajennettu 1500- ja 1600-luvuilla.

Vaduzin linna

Linnan vanhin osa on sen itäinen torni ja muut itäpuolella sijaitsevat rakennelmat, jotka on rakennettu 1100-luvulla. Torni on kaksitoista metriä leveä ja kolmetoista metriä korkea. Alkuperäinen sisäänkäynti on yhdentoista metrin korkeudessa.

Svaabilaissodassa 1499 sveitsiläiset polttivat Vaduzin linnan. Pyöreää tornia rakennettiin 1529 - 1532. Linnan länsiosaa laajensi kreivi Kaspar von Hohenems (1613–1640).

Vaduzin linna on kuulunut vuodesta 1712 Liechtensteinin ruhtinaille. Ruhtinas Johann II kunnostutti linnaa 1905 - 1912. Myöhemmin ruhtinas Franz Josef II muutti sen asunnokseen ja teki siitä 1938 Liechtensteinin ruhtinaiden vakituisen asumuksen.

Vaduzin linna ei ole yleisölle avoinna, mutta sitä voi ihailla ulkopuolelta.[2]