Vaasankatu

Vaasankatu (ruots. Vasagatan) on noin 500 metrin mittainen itä-länsisuuntainen asuin- ja liikekatu Alppiharjun kaupunginosassa Helsingissä. Kadun varrella on runsaasti niin kutsuttuja kivijalkakauppoja sekä ravintoloita ja baareja. Katu peruskorjattiin 2000-luvun alussa korjaamalla kiveyksiä ja sille istutettiin useita puita.

Näkymä Vaasankatua itään.
Vaasankatua länteen kohti Fleminginkatua. Etualalla Vaasankatu 25, taaempana sinisine parvekkeineen Vaasankatu 27. Kuva vuodelta 1999, jolloin jalkakäytävän osuus kadusta oli huomattavasti pienempi.

Kadun nimi johtuu Ruotsia 1500-luvulta lähtien hallinneesta Vaasa-suvusta, ja se kuuluu samaan, Harjussa ja Torkkelinmäellä olevaan Ruotsin kuninkaiden ja Ruotsin vallan aikaisten valtiomiesten mukaan nimensä saaneiden katujen ja paikkojen ryhmään kuin esimerkiksi läheiset Fleminginkatu, Sturenkatu ja Brahenkenttä.[1]

Katu tunnetaan helsinkiläisten suussa myös ”Puukkobulevardina”. Vanha nimitys viittaa alueella 1930–1950-luvuilla tapahtuneeseen toimintaan, kuten pimeään viinanmyyntiin.[2]

Vaasankatu muutettiin kokeiluluontoisesti kävelykaduksi 1. kesäkuuta – 30. syyskuuta 2013. Kokeilulla selvitettiin sen soveltuvuutta kävelykaduksi. Kaupunginvaltuusto päätti kokeilusta helmikuussa 2013. Kokeilua varten Vaasankadulle ei tehty rakenteellisia muutoksia, vaan kävelykatu merkittiin pelkillä liikennemerkeillä.[3] Kokeilun aikana autoilijat rikkoivat liikennemerkeistä ja myöhemmin kesäkuussa lisätyistä betoniporsaista huolimatta läpiajokieltoa jatkuvasti. Nykyisin katu on taas avoin autoliikenteelle.

Profiili

Vaasankatu alkaa Sörnäisistä Vaasanpuistikosta ja kulkee lähes suoraan länteen Fleminginkadulle saakka. Vaasankadun jatkeena voidaan pitää Porvoonkatua, joka johtaa Fleminginkadulta samasta risteyksestä luoteeseen ja poikkeaa suunnaltaan Vaasankadusta noin 30 astetta. Katukuvaa sävyttävät lukuisat thaihierontaan erikoistuneet liikkeet sekä useat baarit ja pizzeriat. Vaasankadulla toimii myös muutama vaateliike ja kampaamo.

Poikkikadut

Joukkoliikenne

Vaasanpuistikossa on sisäänkäynti Sörnäisten metroasemalle, ja Fleminginkadulla kulkee raitiolinja numero 9. Itse Vaasankadulla joukkoliikenne ei kuitenkaan liikennöi.

Historia

Nykyisen Vaasankadun paikkeilla sijaitsi aikoinaan kaupungin yksityiselle vuokraama Harjun tila, jonka mukaan Harjun osa-alue on saanut nimensä. Kun alkuperäisen tilan vuokra-aika vuonna 1883 päättyi, kaupunki jakoi alueen tonteiksi, ja alueelle syntyi nopeasti puutaloesikaupunki.[4] Asukkaiden keskenäisen kinastelun vuoksi alue sai pian epävirallisen nimen Kinapori,[5] ja sen vanhan yksityistien paikalle rakennettua päätietä nimitettiin sen mukaisesti Harjukaduksi[4] tai Kinaporinkaduksi. Kun alueelle vuonna 1901[1] vahvistettiin asemakaava, katu sai nimen Vaasankatu, ja nimi Harjukatu siirrettiin eräälle sen poikkikadulle. Nykyinen Kinaporinkatu sen sijaan oli osa Pengerkatua[6] ja sai nykyisen nimensä vasta vuonna 1982.[7]

Alun perin Vaasankatu ulottui idässä Hämeentielle saakka. Vuonna 1980 sen itäisin, Vaasanpuistikon reunaa kulkenut osuus, joka muutettiin kävelykaduksi, sai erillisen nimen Vaasanpolku.[7]

Vuoden 1901 asemakaavan mukaisesti Vaasankatua jatkettiin lännessä Sturenkadulle saakka. Asemakaavan muutoksella 1921 sijoitettiin kuitenkin uusi urheilukenttä, Brahenkenttä, ja myöhemmin myös Aleksis Kiven koulu sellaiseen kohtaan, että katulinjaus katkesi. Brahen­kentän länsipuolelle jäänyt osa Vaasankatua sai pian erillisen nimen Vaasanrinne,[8] ja vuonna 1954 se muutettiin Kalliolanrinteeksi sen varrella sijaitsevan Kalliolan setlementin mukaan.[9]

Lähteet
  1. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, s. 50. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  2. Rakas Puukkobulevardi 15.3.2010. City.fi. Viitattu 6.11.2016.
  3. http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/Uutiset/vaasankadun_kavelykatukokeilu%5Bvanhentunut+linkki%5D
  4. {{kirjaviite | Tekijä = Asmo Alho, Uljas Rauanheimo | Nimeke = Helsinki ennen meitä, vanhojen kuvien kertomaa, 2. painos | Sivu = 239-240 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1962
  5. Helsingin kadunnimet, s. 110
  6. Helsingin opaskartta 1962 (Tämä (ja muitakin vanhoja karttoja, joista sama asia myös ilmenee,) saadaan näkyviin Aineistot -valikosta valinnalla Historialliset aineistot => Opaskartat => Opaskartta 1962) kartta.hel.fi. Viitattu 6.6.2016.
  7. Helsingin kadunnimet – Helsingfors gatunamn 3, s. 175. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, Gummerus, 1999. ISBN 951-718-382-8.
  8. Helsingin kadunnimet, s. 57, 144-145}}
  9. Helsingin kadunnimet, s. 106

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.