Vaasan vaakuna

Mustasaaren kaupungin vuonna 1610 laaditussa sinetissä oli kuvattuna harmaahylje, joka kuvasi Pohjanlahden alueen hylkeenpyyntiä. Vuonna 1611 kaupunki nimettiin privilegiokirjeellä uudelleen hallitsijasuvun mukaan Vaasaksi ja samalla kaupunki sai Vaasa-suvun tunnuksen kaupunginsinettiinsä. Vaasa-suvun tunnus esitettiin alun perin mustana kultaisella pohjalla, mutta Kustaa Vaasan hallintokaudella suvun vaakunan värit vaihtuivat niin, että tunnus esitettiin kultaisena hopeapalkin jakamalla sini-punaisella kilvellä. Vaasan kaupungin vaakunassa käytettiin jo tällöin kokonaan punaista taustaa, joka kuitenkin vaihtui 1800-luvulla muistuttamaan Vaasa-suvun vaakunan moniväristä taustaa.

Vaasa oli maankohoamisen myötä jäänyt etäälle merenrannasta, jonka takia kaupunki päätettiin siirtää uuteen paikkaan kaupungin tuhoudutta tulipalossa vuonna 1852. Suomi oli siirtynyt Haminan rauhassa Ruotsista osaksi Venäjää 43 vuotta aiemmin, jonka johdosta Ruotsin vanhan hallitsijasuvun mukaan nimetty kaupunki päätettiin nimetä uudelleen sen siirron yhteydessä. Vuonna 1855 kaupungin uudeksi nimeksi tuli Nikolainkaupunki keisari Nikolai I:n mukaan, kaupungin siirron toteutuessa 1862. Nimenvaihdoksen myötä venäläinen heraldikko Bernhard von Köhne laati kaupungille uuden vaakunan vuonna 1861, jossa oli kuvattuna Romanov-hallitsijasuvun vaakunasta peräisin oleva aarnikotka. Myös Suomen senaatti laati oman ehdotuksensa kaupungin vaakunaksi, jossa katkoisen kilven sinisessä yläkentässä oli kuvattuna keisarin kullanvärinen monogrammi ja punaisessa alakentässä kaupungin vanha Vaasain tunnus. Kumpaakaan ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty ja kaupunki jatkoi vanhan vaakunansa käyttöä aina 1890-luvulle asti, jolloin heraldikko George Granfeltin toimesta vaakunan taustaväri muutettiin taas kokonaan punaiseksi.[1] Kaupungin nimi muutettiin virallisesti takaisin Vaasaksi Suomen itsenäistyessä vuonna 1917.

Suomen sisällissodan aikana osa Suomen hallituksen jäsenistä joutui pakenemaan kapinaan nousseiden punaisten hallussa olleesta Helsingistä Vaasaan, joka toimi sodan ajan valkoisen Suomen pääkaupunkina. Tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä vaakunaansa Vapaudenristin suurristin miekkojen kera.[2] Vaakunan piirsi tällöin käytössä olleen punataustaisen vaakunan pohjalta uudelleen Eric O. W. Ehrström ja se vahvistettiin käyttöön marraskuussa 1922.

Vaasa käyttää vaakunan ohella siihen perustuvaa lippua, jonka malli pohjautuu Ahti Hammarin vuonna 1962 piirtämään Vaasan läänin vaakunassa käytettyyn tunnukseen. Samaista tunnusta käytetään myös Pohjanmaan nykymaakunnan vaakunassa.

• 
  Piirros Mustasaaren vuoden 1610 sinetistä.
• 
  Vaasan vuoden 1611 sinetti.
• 
  Muunnelma Vaasan sinetistä.
• 
  Von Köhnen vuoden 1861 hylätty ehdotus Nikolainkaupungin vaakunasta. Kolkka viittaa kaupungin sijaintiin Vaasan läänissä.
• 
  Senaatin vuoden 1861 hylätty ehdotus.
• 
  Käytössä olleeseen vaakunaan pohjautuva O. Långhjelmin ehdotus vuodelta 1861.
• 
  George Granfeltin malli vuodelta 1892.
• 
  Akseli Gallen-Kallelan laatimia ehdotuksia Vaasan kaupungin vaakunaksi vuosilta 1918-1919.
• 
  Vaasan lippu.

• Suomen kunnallisvaakunat, s. 122. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.
• Heraldiikan opas, s. 64. Suomen Heraldinen Seura, 1998. ISBN 951-98088-0-9.

Kirjallisuutta venäjäksi

• Бойко Дм. А. Геральдика Великого Княжества Финляндского. – Запорожье, 2013 (second edition 2018) ,