Vaasan lääni
Vaasan lääni (ruots. Vasa län) oli vuoden 1997 elokuun loppuun asti yksi Suomen lääneistä. Vaasan lääni perustettiin vuonna 1776, jolloin siihen liitettiin aikaisemman Pohjanmaan läänin eteläosa, Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa sekä Ähtärin seutu Turun ja Porin läänistä. Viimeksi mainitut alueet kuuluivat Hämeen ja Satakunnan historiallisiin maakuntiin. Läänin pääkaupunki oli Vaasa. Vuonna 1960 Vaasan läänistä erotettiin Virtoja lukuun ottamatta läänin Pohjanmaahan kuulumattomat kunnat uuteen Keski-Suomen lääniin. Viimeinen muutos läänin rajoihin tapahtui vuonna 1969, jolloin Virrat siirrettiin Hämeen lääniin. Tämän jälkeen Vaasan lääni käsitti nykyiset Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. 1. syyskuuta 1997 Vaasan lääni liitettiin lääniuudistuksessa muodostettuun Länsi-Suomen lääniin, jonka pääkaupunkina toimi Turku, entisen Turun ja Porin läänin pääkaupunki. Läänissä oli sen lakkautusvuonna 1997 kaikkiaan 57 kuntaa, joista 15 oli kaupunkeja.
Vaasan lääni | |
---|---|
sijainti | |
Pääkaupunki | Vaasa |
Viimeinen maaherra | Tom Westergård |
Historialliset maakunnat | Pohjanmaa, Häme |
Pinta-ala ilman merialueita |
27 319 km² kolmanneksi suurin 1993 |
– maa | 26 417 km² |
– sisävesi | 902 km² |
Väkiluku |
448 384 4:nneksi suurin 1993 |
Väestötiheys | 17,0 as./km² |
Eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa Vaasan lääni oli alun perin jaettuna kolmeksi vaalipiiriksi, eteläiseksi, pohjoiseksi ja itäiseksi. Vuonna 1960, Keski-Suomen lääniin perustamisen jälkeen, Vaasan läänin jäljelle jääneestä alueesta muodostettiin yksi vaalipiiri eli nykyinen Vaasan vaalipiiri.
Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Vaasan läänin tunnuskirjain oli V, aikaisemmin myös Y.
Maaherra Antti Pohjonen totesi 2. syyskuuta 1977 teollisuuden työpaikkojen puutteen olevan läänin suurin ongelma.[1]
Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)
Kuntamuutokset
|
|
|
|
Läänin lakkauttamisen jälkeiset muutokset
|
|
|
Maaherrat
- Bror Cederström 1775–1785
- Adolf Tandefeldt 1785–1794
- Carl Fridrik Krabbe 1794–1805
- Magnus Wanberg 1805–1808
- Nils Fredric von Schoultz 1808
- Carl Constantin de Carnall 1808–1822
- Herman Henrik Wärnhjelm 1822–1830
- Gustaf Magnus Armfelt 1830–1832
- Carl Gustaf Mannerheim 1832–1833 (vt.) ja 1833–1834
- Carl Olof Cronstedt 1834–1837 (vt.) ja 1837-1845
- John Ferdinand Bergenheim 1845–1847
- Berndt Federley 1847–1854
- Alexander von Rechenberg 1854–1858
- Otto Leonard von Blom 1858–1861
- Carl Gustaf Fabian Wrede 1862–1863 (vt.) ja 1863–1884
- Viktor Napoleon Procopé 1884–1888
- August Alexander Järnefelt 1888–1894
- Fredrik Waldemar Schauman 1894–1898
- Gustaf Axel von Kothen 1898–1900
- Fredrik Geronimo Björnberg 1900–1903
- Theodor Knipovitš 1903–1906
- Kasten Fredrik Ferdinand de Pont 1906–1910
- Bernhard Otto Widnäs 1910–1913
- Nikolai (Niklas) Sillman 1913–1916
- Leo Aristides Sirelius 1916–1917
- Juho Torppa 1917 (vt.)
- Teodor August Heikel 1917–1920
- Bruno Sarlin 1920–1930
- Erik Heinrichs 1930
- Kaarlo Martonen 1930–1938
- Jalo Lahdensuo 1938–1943
- Toivo Tarjanne 1943–1944
- K. G. R. Ahlbäck 1944–1967
- Martti Viitanen 1967–1977
- Antti Pohjonen 1977–1978
- Mauno Kangasniemi 1978–1991
- Tom Westergård 1991–1997
Lähteet
- Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 10. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.