Vaarinkaktukset

Vaarinkaktukset[1] (Cephalocereus) on meksikolainen kaktuskasvisuku, johon kuuluu viisi pylväsmäistä lajia. Suvun tieteellinen nimi viittaa kasvullisen verson sivulle kehittyvään pseudokefalioon, johon kukat kasvavat. Kasvit kukkivat öisin.

Vaarinkaktukset
Vaarinkaktus (Cephalocereus senilis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Caryophyllales
Heimo:	Kaktuskasvit Cactaceae
Suku:	Vaarinkaktukset Cephalocereus Pfeiff.
Katso myös
Vaarinkaktukset Wikispeciesissä   Vaarinkaktukset Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Vaarinkaktukset kuuluvat kaktuskasvien (Cactaceae) Cactoideae-alaheimon tribukseen Pachycereeae. Ne ovat pylväsmäisiä, pystykasvuisia, haaraisia tai haarattomia, noin kymmenmetrisiksi kasvavia kaktuksia, joiden varren läpimitta voi olla 40 cm. Varret ovat vaaleanvihreitä, ajan mittaan harmaantuvia, kärjestään tiheäpiikkisiä. Varsissa on vähintään 12 pitkittäissärmää, ja niissä on kahdenlaisia piikkiryhmiä eli areoleita. Kussakin niistä on paljon piikkejä, joista suurimmat saavuttavat neljän senttimetrin pituuden. Osa piikeistä on karvamaisia ja usein ne peittävät varren tiheästi. Kukat kehittyvät pseudokefalioihin, jotka ovat usein selvästi erottuvia verson osia varren sivulla. Kukat ovat piikittömiä, keskikokoisia, putkimaisia tai kellomaisia. Hedelmä on soikea, sen pinnalla on pieniä suomuja, villakarvaa ja kuihtuneet kehälehtien jäännökset. Siemenet ovat päärynämäisiä, sileitä ja mustia.

Vaarinkaktukset kasvavat usein tiheinä metsikköinä Meksikon Pueblassa, Oaxacassa, Hidalgossa, Chiapasissa ja Guanajuatossa.