Vaanit

Vaanit olivat skandinaavisen mytologian toinen jumalsuku aasojen ohella. Vaanit olivat vaurauden, hedelmällisyyden, kalastuksen, kaupan sekä ennustamisen jumalia. Vaanien uskottiin perehtyneen syvällisesti seiðriin eli taikuuteen tai magiaan. Vaaneihin kuuluivat muun muassa Njord sekä hänen lapsensa Freyr ja Freija. Heidän asuinpaikkansa on Vanaheim.[1][2][3] Muinaisina aikoina aasat ja vaanit olivat sodassa keskenään. Kun sotaisat aasat olivat kiduttaneet vaanien jumalatarta Gullveigia, vaativat vaanit aasoilta hyvityksenä rahaa tai tasavertaisuutensa tunnustamista. Aasat julistivat sodan, mutta kärsivät useita tappioita kunnes tunnustivat vaanit tasaveroisiksi. Rauhan takeeksi vaanit lähettivät Njordin ja Freyrin aasojen luo ja aasat puolestaan Hoenirin ja Mimirin vaanien luo. Runoilija-jumala Kvasir syntyi, kun kaksi jumalheimoa sekoittivat rauhaa juhlistaakseen sylkensä samassa maljassa.[1]

Lorenz Frølich: Aasojen ja vaanien sota.

Aasojen ja vaanien sota vertauskuvana

Eri tieteenalojen tutkijat ovat jo pitkään pyrkineet löytämään historiallisen selityksen kansanperinteessä esiintyvälle aasojen ja vaanien sodalle. Aasojen ja vaanien kamppailu ja heidän myöhempi sovintonsa saattavat kuvastaa kahden elämäntavan välistä vastakkainasettelua – talonpojan ja soturin elämän eroa.[4] Esimerkiksi ranskalainen filologi Georges Dumézil on väittänyt, että myytin alkuperä on indoeurooppalaisen primitiivisen yhteiskunnan sosiaalisessa kerrostuneisuudessa. Hän uskoi, että aasojen ja vaanien välinen rauhansopimus voitaisiin tulkita selitykseksi erilaisille sosiaalisille ryhmille. Toiset tutkijat ovat väittäneet, että Pohjolan maanviljelijöiden keskuudessa vallitsi kivikaudella tietty tapakulttuuri, ja skandinaavinen uskonto yleistyi vasta sotaisamman maahanmuuttajaryhmän tulon jälkeen. Teoria on kuitenkin kiistanalainen, ja viimeaikaisten tutkimusten mukaan on vaikeaa yhdistää aasojen ja vaanien välistä sotaa ja sitä seuranneeseen rauhaan liittyviä myyttejä todellisiin historiallisiin tapahtumiin ja paikkoihin.[3]

Saksalainen uskontotieteilijä Rudolf Simek on esittänyt vuonna 2005, että sana "vaani" on alkuaan tarkoittanut yksinkertaisesti jumalaa, ja että ajatus vaaneista erillisenä jumalsukuna olisi lähtöisin vasta Snorri Sturlusonin mytologisista spekulaatioista.lähde?

Katso myös

Lähteet
  • Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9

Viitteet
  1. Vanir Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition. Encyclopaedia Britannica Inc. Viitattu 18.3.2015. (englanniksi)
  2. Vaner Nordisk Mytologi. Viitattu 15.11.2022. (ruotsiksi)
  3. Næss, Ellen Marie: Vaner - i norrøn mytologi Store norske leksikon. Viitattu 2.4.2023. (norjaksi)
  4. Lurker 1987, s. 195
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.